Kuivasjärvi saa jälleen tekohengitystä. Veden happipitoisuutta nostetaan kahdella uudella ilmastuslaitteella, jotka asennettiin pari viikkoa sitten. Niissä vesi suihkutetaan matalalle ilmaan, jossa se hapettuu ja vie pudotessaan happisaaliinsa veteen.
Ilmastinlaitteisto tuottaa Kuivasjärveen laskennallisesti happea noin 140 kilon verran vuorokaudessa, ympäristötarkastaja Hannu Salmi Oulun seudun ympäristöpalveluista kertoo.
Lisähappea järvi tarvitseekin, sillä hapen puute vaivaa talvisin ja lähellä pohjaa happipitoisuudet ovat olleet kalojen kannalta lähellä kriittistä rajaa.
Kuivasjärven tilaa on seurattu 1960-luvulta asti, jolloin järvessä sattui kalakuolemia. Ilmastusta on tehty vuodesta 1985 vuoteen 2014, jolloin vanha laitteista hajosi.
– Vuoden 1985 jälkeen järvessä ei ole ollut kalakuolemia, Salmi toteaa ilmastuksen vaikutuksista.
Kaloja ei ole kuollut ilmastoinnin loppumisen jälkeenkään. Salmen arvion mukaan happipitoisen
Oulun kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Kuivasjärven ekologinen tila hyvälle tasolle. Siihen on vielä matkaa. Jotta siihen päästäisiin, pitäisi veden kokonaistyppipitoisuutta saada laskettua nykyisestä yli 50 prosenttia ja kokonaisfosforipitoisuutta 10–30 prosenttia.
Veden laadun kannalta isoin kuormittaja ovat hulevedet ja valuma-alueelta tulevat vedet, ympäristöasiantuntija Satu Pietola yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista sanoo.
– Ongelmalähteet pitäisi saada kokonaisuudessaan kuntoon. Ravinnekuormitus tulee saada kiinni jo ylempänä ennen järveä.
Suunnitelman laadinta tarvittavista toimenpiteistä on tekeillä.
Kuivasjärvi ja Pyykösjärvi eivät ole ainoita vesistöjen kunnostuskohteita Oulussa. Ensi vuonna alkaa kaupungin halki virtaavan Laanaojan kunnostuksen suunnittelu.
Laanaojan ongelmana on muun muassa likaisen näköinen ruskea vesi, joka tulee Juurusojasta ja pelloilta. Myös Laanaojaa vaivaavat hulevedet. Laanaojan tilaa parantaisi Oulujoen veden juoksuttaminen ojaan.