Kuivaheinän käyttö kotieläintaloudessa on pikkuhiljaa vähentynyt. Yli puolet lypsykarjatiloista ei käytä kuivaheinää ruokinnassa ollenkaan.
Tuoreimmat rehunkäyttötilastot vuodelta 2003 kertovat selkeästi nykyisen tilanteen. Koko maassa kuivaheinän osuus oli 135 rehuyksikköä lehmää kohden, kun säilörehussa vastaava luku vuodessa nousee 2 383 rehuyksikköön. Maaseutukeskuksien väliset erot ovat huomattavat, sillä vaihteluväli on Keski-Pohjanmaan 29 rehuyksiköstä Kymenlaakson 321 rehuyksikköön.
ProAgria Maaseutukeskusten liiton kehityspäällikön Juho Kyntäjän mielestä tuo suurinkaan luku ei käytännössä ole paljon. Kokonaan kuivaheinä ei häviä koskaan, sillä toisinajattelijoita aina löytyy.
"Aika marginaaliseksi kuivaheinän käyttö kotieläintaloudessa on jäämässä. Käytännössä hyvin harva lypsykarjatila käyttää ruokinnassa pääasiallisesti kuivaheinää. Lypsykarjatuotannossa käytetään pääasiallisesti säilörehua. "
Tutkijan mielestä suunta on oikea
Kuivaheinän käytön väheneminen kotieläintaloudessa on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman johtajan Erkki Joki-Tokolan mielestä aivan oikea suunta.
"Sitä on ilolla tervehdittävä", Joki-Tokola sanoo.
Heinän tuotantokustannukset ja sääolosuhteiden vaikutus laatuun ovat tekijöitä, joiden vuoksi tuottajat siirtyvät mieluummin rehupuolelle.
Hinnastakaan ei tule niin suurta etua, että kuivaheinän tuottaminen kannattaisi. Rehu on myös helpommin kuljetettavissa.
Kuivaheinästä saa sadon kerran, mutta säilörehusta kahdesti kasvukauden aikana. Kuivaustekniikan puolella kuivaheinässä tulee Joki-Tokolan mukaan herkästi myös ravintohävikkiä. Heinässä ravintoarvoltaan tärkeintä osaa ovat lehdet, jotka kuivauksen jälkeen herkästi murenevat ja tippuvat takaisin pellolle.
Hevospuolella heinää käytetään enemmän
Heinän kuivaus edellyttää kolmesta viiteen vuorokautta sateetonta poutajaksoa. Jos sade pääsee huuhtelemaan heinää kuivauksen aikana, laskee ravintoarvo huomattavasti.
Kosteus myös lisää homehtumista, joka puolestaan lisää eläinten tai eläintenhoitajien homepölyaltistusta. Öljyllä tai muulla lämmitystavalla kuivaaminen on liian kallista.
"Kuivaheinä on kallis, hankalasti koneellistettava ja laadullisesti sääolosuhteista hyvin riippuvainen. Näillä näkymin ja näillä hinnoilla se on kotieläintaloudesta poistuva rehuntuotto- ja säilöntätapa."
Ainoa, missä kuivaheinän käyttö kasvaa, on hevospuoli. Kyntäjä arvelee kuivaheinän käytön kasvavan hevospuolella samaan tahtiin kuin päälukukin kasvaa. Joki-Tokolan mielestä hevosharrastuksessa rehukustannukset eivät välttämättä ole niin tärkeä tekijä kuin kotieläintaloudessa.
Rehulle saa tulla hintaa, kun kotieläinpuolella toiminnan pitäisi kannattaa itsensä.
"Hevonen asettaa kuitenkin kuivaheinällä kovemmat laatuvaatimukset kuin nautapuolella", Joki-Tokola sanoo.