Suomen hiilidioksidipäästöt kasvoivat viime vuonna rajusti. Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvät päästöt lisääntyivät peräti 13 prosentilla eli kahdeksalla miljoonalla tonnilla edellisvuodesta, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.
Syynä tilastopoikkeamaan oli kuiva vuosi, arvioi Energia-alan Keskusliiton Finergyn toimialajohtaja Harry Viheriävaara. Myös kylmällä talvella ja sähkön kysynnän kasvulla oli vaikutuksensa.
"Viime vuosi oli ääriesimerkki", Viheriävaara toteaa.
Samalla Viheriävaara ennakoi Suomen jäävän päästötavoitteistaan. "Päästöt ovat kehittymässä korkeammiksi kuin meidän EU-piirissä ottamamme nollatavoite päästä vuoden 1990 tasolle edellyttää."
Edes tuleva ydinvoimalaitos tai kansainvälisesti kiitetyt, yhtäaikaa sähköä ja lämpöä tuottavat kaukolämpökeskukset eivät pysty tyydyttämään suomalaisten jatkuvasti kasvavaa sähköntarvetta.
Tarpeen on arvioitu kasvavan viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä.
Päästöt vaihtelevat rajusti
Maamme hiilidioksidipäästöt ovat heilahdelleet sitten vuoden 1990 voimakkaasti etenkin niiden päästöjen osalta, jotka joutuvat päästökaupan piiriin.
Viime vuodet vain ovat tuudittaneet siihen, että meillä olisivat päästöt laskussa, Viheriävaara huomauttaa.
Mennyt vuosi tuokin päästökauppaan valmistautuvalle Suomelle realistisen kokemuksen siitä, minkälaisiin tilanteisiin voidaan joutua.
Hiiltä veden
sijaan
Kivihiilen käyttöä lisättiin viime vuonna peräti 40 prosentilla, kun vesivoiman saatavuus heikkeni Ruotsin ja Norjan huvenneiden vesivarastojen myötä rajusti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Hiilidioksidipäästöjen määrä kohosi näin kaikkiaan 62 miljoonasta tonnista 70 miljoonaan tonniin eli kasvua oli kahdeksan miljoonaa tonnia. Kyseessä ovat vasta ennakkotiedot fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen päästöistä.
Muita kasvihuonekaasuja koskevat laskelmat valmistuvat Tilastokeskuksen mukaan loppuvuodesta.
Valtaosa lisäyksestä johtuu siitä, että energiateollisuus paikkasi vesipulaa polttamalla kiviihiiltä.
Myös sähkön tuonti Venäjältä kasvoi lähes puolella, asiaa auttoivat vuoden alussa kohentuneet siirtokapasiteetit. Rajan takana syntyneitä päästöjä ei tosin kirjata Suomen päästötaseeseen.
Päästökaupan on määrä alkaa EU:ssa ensi vuoden alusta. Suomessa sen piiriin joutuu ensi vaiheessa 60 prosenttia energiatuotannon ja teollisuuden päästöistä.
Ulkopuolelle jäävät liikenteestä ja talokohtaisesta lämmityksestä tulevat päästöt sekä turvekentistä ja viljelysmaista vapautuva hiilidioksidi.