Helsingin hovioikeus on pitänyt ennallaan vantaalaisen rakennusalan urakointiyrityksen omistajan törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta saaman vuoden pituisen vankeustuomion.
Miehelle tekaistuja kuitteja tarjonneen yrittäjän tuomio sen sijaan piteni hovioikeudessa.
Vantaalaisyritys kiersi veroja vuosina 1994—1997 eri keinoilla noin 170 000 euron edestä. Pimeitä palkkoja maksettiin kolmen vuoden aikana reilusti yli 300 000 euroa.
Lisäksi omistaja liitti yhtiön kirjanpitoon tekaistuja kuitteja, joiden avulla vältettiin veroja lähes 80 000 euron verran.
Miestä auttoi kuittihuijauksissa kaksi muiden yritysten yrittäjää, jotka tarjosivat hänelle tekaistuja urakkalaskuja liitettäväksi yhtiön kirjanpitoon.
Toinen, suuremman kuittimäärän antanut mies tuomittiin käräjäoikeudessa kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen ja kirjanpitorikokseen.
Pienemmän kuittimäärän antanut sai samoista rikoksista käräjäoikeudessa 45 päivän vankeusrangaistuksen, joka nousi hovioikeudessa kolmeen kuukauteen vankeutta.
Hovioikeuden tuomitsema avustaja oli antanut vantaalaisyrityksen johtajalle kahdeksan tekaistua kuittia, jotka olivat summiltaan avoimia. Avoimet kuitit kirjoitettiin lopulta suurille summille.
Hovioikeuden mukaan kuittien antaminen avoimina ilmensi muun ohella sellaista välinpitämättömyyttä, että miestä voidaan pitää vastuullisena koko huijaussummasta.
Kaikki yrittäjät myönsivät syytteet pääosin oikeiksi. Päätekijä ei kuitenkaan pitänyt aiheuttamiaan vahinkoja niin suurina kuin käräjäoikeus, vaan vaati hovioikeudessa rangaistuksensa alentamista ja muuttamista ehdolliseksi.
Hän perusteli ajatustaan sillä, että pimeät palkat ovat joka tapauksessa palanneet kansantalouteen myös veronsaajia hyödyttämään.
Oikeus ei lämmennyt ajatukselle, vaan kiisti muutosvaatimukset.
Syyttäjän piti rangaistusta sopivana sillä perusteella, että kuittikauppaan liittyy aina erityinen suunnitelmallisuus ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset kilpailua vääristävänä tekijänä ovat vakavat.