Maasta se pienikin ponnistaa, vanha sananparsi tietää.
Valtameren takana Amerikassa uomiinsa jalostettu kilpa-cheerleading rantautui Oulun leveys- ja pituusasteille varsinaisesti vajaat kymmenen vuotta sitten.
Tuolloin outo cheerleading-pörriäinen puraisi muutamaa oululaisnuorta hiukan voimakkaammin kuin tavallinen herhiläinen.
Heli Kaskela ja Päivi Isokytö ovat olleet mukana Northern Lightsin cheerleading-jaoston toiminnassa noista päivistä asti.
Vuosien aikana varsin moni asia on muuttunut ja useat ihmiset vaihtuneet parivaljakon ympärillä.
"Paljon kehitystä on kieltämättä tapahtunut", nykyisin lajin valmennushommissa viihtyvä Kaskela, 25, toteaa.
"Muistan hyvin mieleenpainuvasti sellaisenkin kerran kesältä 1994, kun vedin ainoastaan yhdelle tytölle harjoituksia kauheassa kaatosateessa Castrenin kentällä. Tässä lajissa kaikki oli tuolloin hyvin pientä ja vaatimatonta. Esimerkiksi harjoituspaikoista sisätiloissa ei voinut muuta kuin uneksia", Kaskela muistelee hymyssä suin.
Harrastajakaarti
laajenemaan päin
Eittämättä vaativa ja monipuolinen harrastus sekä enemmän kuin kiehtovalta kuulostava nimikin kiinnostavat nykynuorisoa, sillä tällä hetkellä Northern Lightsin cheerleading-jaostossa urheilee melko tarkalleen yhteensä 200 tyttöä ja poikaa. Oululaisseurassa harrastajien ikähaitari heilahtelee kuudesta vuodesta aina 25:een saakka.
"Joka syksy seuraamme on aina paljon enemmän tulijoita kuin poislähtijöitä. Suurin ongelma on, että valmennus- ja tuomaripuolella ei ole tarpeeksi innokkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä. Kaikki hommat ovat kasaantuneet varsin pienen joukon harteille", pääaineenaan kirjallisuustiedettä Oulun yliopistossa opiskeleva Kaskela valottaa.
"Mutta kyllähän tätä hyvin jaksaa. On tämä niin älyttömän antoisaa ja piristävää touhua", hän täydentää pikaisesti.
Viime kuukausina Kaskelalla ja hänen aisaparillaan Isokydöllä, 23, on riittänyt kiireitä yllin kyllin. Heidän valmentamansa Northern Lightsin tyttöjen cheerleading-tanssijoukkue raivasi tiensä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Englannin Manchesterissa pidettäviin junioreiden EM-kilpailuihin.
Northern Lightsin kisamatka varmistui, kun joukkue sijoittui toiseksi Helsingissä käydyssä SM-kilpailussa, joka samalla toimi karsintatapahtumana EM-kilpailuja varten.
Suomen mestaruuden oululaisten nenän edestä napannut tamperelainen Ilves Dream Team -joukkue on myös EM-kilpailuissa yksi Northern Lightsin pahimmista vastustajista.
"Uskon vahvasti, että mitalisijat ratkaistaan Suomen ja Slovenian joukkueiden kesken. Näiden jälkeen tasoerot muihin maihin ovat jo hitusen suuremmat", Kaskela ennustaa silmäripsiäänkään väräyttämättä.
"Ei meillä voi olla oikeastaan muuta tavoitetta kuin voitto, koska olemme aikaisemminkin menestyneet niin hyvin", Kaskela vakuuttaa.
Kokoonpanoon
muutoksia
Northern Lightsin junioreiden tanssijoukkue voitti Euroopan mestaruuden ensi yrittämällään Sloveniassa vuonna 2000. Viime vuonna oululaiset puolestaan maistelivat pronssimitaleja Helsingissä järjestetyissä EM-kisoissa.
SM-kilpailujen jälkeen oululaisjoukkueen kokoonpano on elänyt hiukan. Naisten ryhmää vielä talvella edustaneet Jenni Manninen ja Terhi Autio täydentävät nyt joukkuetta.
"Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö. Tässä lajissa tanssijoukkueet rakennetaan aina erikseen kilpailuja varten. Nytkin meillä oli erilliset karsinnat tähän ryhmään", Kaskela selventää.
Tämän vuoden aikana 16 vuotta täyttävät Manninen ja Autio eivät tupsahtaneet täysin outoon ympäristöön, sillä molemmat tytöt ovat aikaisemmin tanssineet samassa ryhmässä nykyisten joukkuekavereidensa kanssa. Heidän sopeutumistaan on helpottanut myös se, että Northern Lightsin kisaohjelma on kokenut täydellisen muodonmuutoksen SM-kilpailuista, ja on siis uusi kaikille tytöille.
"Ainahan sitä pitää jotain uutta ja piristävää yrittää kehittää. Ei vanhoilla, kerran jo nähdyillä, ohjelmilla voi edes pärjätä."
"EM-kisoissa kokeilemme tällä kertaa sellaista tulista espanjalaista teemaa, saa nähdä miten se puree", oululaisnuorten koreografioista yhdessä Isokydön kanssa vastaava Kaskela raottaa.
"Tästä reissustamme tulee joka tapauksessa varmasti mukava. Olemme koko poppoo keskenämme kuin yhtä suurta perhettä", Kaskela hymyilee aurinkoisesti.