Oulu Ennen musiikkikeskuksen valmistumista Oulun kaupunginorkesterin konsertit järjestettiin Pohjankartanossa. Muutos oli valtava.
"Kuin olisi planeettaa vaihtanut. Orkesterilta meni monta vuotta opiskellessa, miten uudessa salissa on soitettava. Piti muuttaa ihan täysin soittotapaa ja tyyliä ja miten ääntä muodostetaan", muistelee Oulun kaupunginorkesterissa jo 33 vuotta soittanut sellisti Arto Alikoski.
Madetojan sali oli ensimmäinen uuden aallon sali. Akustiikka oli aikanaan ja vieläkin Suomen parhaita. "Voi sanoa, että siitä potkaistiin meidän orkesterin kehitys käyntiin."
Pohjankartanossa kaupunginorkesterilla ei ollut mitään omia tiloja, siellä oltiin vain käymässä konsertti-iltoina.
Musiikkikeskuksen 25-vuoden taipaleelle mahtuu monta ikimuistoista tilaisuutta. Äkkipäätä Alikosken mieleen nousee kuitenkin ensimmäiseksi tapaus, joka ei suoranaisesti liity mitenkään itse rakennukseen.
"Asko paloi juuri sattumoisin torstai-iltana, kun meillä oli konsertti menossa. Kun tultiin väliajalle, hohti koko toinen puoli Lintulammentiestä oranssipunaisena."
Musiikkikeskuksessa on muitakin pitkään talossa työskennelleitä, yksi heistä vahtimestari Tapio Härkönen, jolle tulee pian 23 vuotta täyteen.
Tilaisuuksien määrä on viime vuosina selvästi kasvanut ja ne ovat monipuolistuneet. Vahtimestarin apua kaivataan mitä erilaisimmissa tilanteissa.
Härkönen on viihtynyt talossa:"On etuoikeus olla työssä paikassa, jossa on 60 taiteilijaa, satoja oppilaita ja kymmeniä opettajia. Joka päivä oppii uutta."