Mitä energia meille käytännössä merkitsee? Lähinnä on tietenkin koti ja lieden lämpö. Energiakysymystä voidaan tarkastella hinnan, elinkeinoelämän edellytysten ja poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että energian hinta ajaa teollisuutta maanpakoon ja että sen seurauksena karkaa tärkeitä työpaikkoja ja verotuloja maasta.
1990-luvun laman seurauksena valtio kiristi kuntataloutta rajusti. Kunnat myivät omistamiaan sähkölaitoksia selvitäkseen veloistaan.Vattenfall ja E.ON hankkivat markkinaosuuksia Suomesta. Fortum satsasi lähinaapureiden lisäksi 2,7 miljardia Siperiaan ostamalla TGC-10 -kaasuvoimalan.
Suomesta tuli energiabisneksen maa, jonne sähkön hintaperuste haetaan energiapörssistä. Kun markkinat ovat keskittyneet yhä harvempien käsiin, pörssisähkö on nostanut hintoja kaikkialla. Samalla hintojen nousun oheiskustannuksia on vaikea valvoa. Myös siirtoverkko nostaa sähkön hintaa.
Kova energian hinta herätti metsäyhtiöiden uuden kiinnostuksen metsiin. Metsäyhtiöiden on välttämättä löydettävä korvaavaa käyttöä kuitupuun vähenevälle käytölle.
Tällöin puhutaan myös kotimaisesta energiasta, hiilineutraalista energiasta ja lähellä tuotetusta energiasta, ei tankkereilla valtamerten yli rahdatusta. Öljyn vuoksi käydään edelleen sotia, eikä täällä kylmässä pohjoisessa pysty hallinnoimaan öljyn hinnanmuodostusta.
Metsätaloudelle kotimaisella, hajautetulla energian tuotannolla olisi myös merkitystä. Puun ja erityisesti puuhakkeen käytön mahdollisuus lisäisi tuloja ja oikea-aikaistaisi metsien hoitotöitä. Kasvu nopeutuisi ja mekaanisen puunjalostuksen raaka-aineen laatu paranisi.
Metsissä on hakkuusäästöjä, joilla CHP-energiaa voidaan tuottaa. Metsäyhtiöt maksavat jo nyt Kainuussa kuitupuusta vähemmän kuin energiapuusta maksetaan. Lienee merkki siitä, että yhtiöt ymmärtävät energiapuun tulevat markkinat. Pienvoimaloiden käyttömahdollisuudet ovat Suomen kunnissa käytännössä rajattomat.
Mekaanisen puunjalostuksen tulevaisuus on Suomessa valoisa, jos vain taidot ja voimavarat osataan käyttää oikein. Sahaamalla ja puurakentamisella voidaan kurkottaa laman yli. Osaaminen kannattaa jalostaa niin pitkälle kuin mahdollista ja viedä ulkomaille. Näin varsinkin mekaanisessa puunjalostuksessa, mutta vientiä on varmasti myös matalammankin jalostusasteen puutavaralle.
Energian hinnalla on merkitystä. Aiheutammeko itse työttömyyttä ajaessamme korkealla hinnalla yrityksiä maanpakoon? Tällöin esimerkiksi teknologiateollisuuteen käytettyjen tuotekehitys- ja investointiavustusten hyödyt siirtyvät yrityksen mukana kilpailevaan maahan.
Energian ja raaka-aineiden kohtuullisen verotuksen tulee olla kannuste niiden jalostusasteen nostamiseksi. Markkinatilanne sanelee raaka-aineen ja kotimaisen työn hyödyntämismahdollisuudet.
Talous ei ole koukannut riittävän syvältä, koska kotimainen energiaratkaisut eivät nouse talouden realiteeteiksi.
Arabimaiden valtataistelun loppua ei vielä näy. Kumousten vaikutus öljyn hintaan on vielä pitkään arvoitus. Siksi on syytä panostaa CHP-energiantuotannon mahdollisuuksiin eikä tehdä alan kehitykselle esteitä, jotka viime kädessä palvelevat ulkomaalaisia suuryhtiöitä.
Ei voi olla järkevää, että energian hinta pysäyttää teollisuuslaitoksia ja muodostaa jalostuksen esteen kuten Kokkolassa ja Torniossa on käynyt.
Poliittisesta päätöksenteosta esimerkkinä päästöosto-oikeuksien ostaminen on ollut sellainen poliittinen teko, jolla vaikutetaan myös teollisuuden mahdollisuuksiin. Päästöoikeuksien osto on verrattavissa paavin anekauppaan.
Euroalueen talous voi joutua kestämättömään tilanteeseen näköalattoman päästökaupan vuoksi. Ilmastosopimukset ovat kuitenkin suositeltavia, mutta siitä näkökulmasta, että se maksaa, joka saastuttaa.
Hajautettu, kotimainen energiatuotanto, lämpöpumpputekniikka ja matalan energian ydinreaktori eli energiakatalysaattori ovat energiavuosikymmenen isoja asioita.