Pääkirjoitus

Kuiluun ei ole pakko hypätä

Suomen talous hoippuu kuilun partaalla. Tulevaisuus voidaan vielä turvata, mutta se vaatii ripeitä ja rohkeita ratkaisuja. Välttämättömyydestä on tehtävä hyve.

Suomen talous hoippuu kuilun partaalla. Hyviä uutisia ei juuri ole tarjolla, ja näkymät ovat vaisut. Suurta toiveikkuutta ei valitettavasti ole näköpiirissä, sillä bruttokansantuote supistuu, ostovoima heikkenee, kulutus hiipuu ja investoinnit ovat jäissä.

Talouden kääntyminen laskuun merkitsee julkisen velan ja samalla työttömyyden kasvua.

Viennistä elävä Suomi on poikkeuksellisen tukalassa tilanteessa, kun teollisuuden rakennemuutos ja paha suhdannetaantuma iskevät yhtä aikaa. Kotitaloudet eivät yksin pysty kannattelemaan talouskasvua. Viennin rakenne on muuttunut rajusti, kun paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat käytännössä romahtaneet.

Rakennemuutoksen seuraukset koettelevat paikkakuntia eri puolilla maata, ja ihmiset jäävät tyhjän päälle.

Tehtaita on suljettu, ja tietotaitoa, suomalaisten ainoaa pääomaa, siirretään vauhdilla kustannustasoltaan halvempiin maihin. Oulustakin tuli jo viime syksynä rakennemuutosalue. Huonojen uutisten virta on jatkunut.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomen Pankki muistuttaa, että kansainvälisen kaupan piristyminen ei vielä vedä Suomea suosta, sillä kustannuskilpailukyky on heikossa hapessa. Palkat, yksikkötyökustannukset ja tuottavuus eivät yksinkertaisesti ole tasapainossa.

Teollisuustuotannon rakenteelliset ongelmat ja kustannuskilpailukyvyn heikkoudet ovat vakava ongelma.

Velkavetoinen talous ei voi olla kestävä kasvun moottori, kun vielä ikääntyminen rasittaa julkista taloutta. Jos talouden keskeisiä ongelmia ei saada ratkaistua, on pitkällä aikavälillä edessä vakava taantuma, näivettyminen ja elintason putoaminen takaisin 1980-luvulle.

Poliittisessa kentässä on nähtävissä kriisitietoisuutta, mutta ei riittävästi. Jollakin pitäisi olla riittävän iso kello, jonka kalkatusta ei pääse pakoon. Kehitykseen voidaan vaikuttaa, mutta aika on käymässä vähiin.

Hallitus on jo hukannut riittävästi kallista aikaa. Viime kevään kehysriihi oli siinä mielessä pettymys, että verohelpotuksiin on ladattu vain toiveita, ei sitoutumista. 

EU:n talouskomissaari Olli Rehn varoittaa, että Suomen talous uhkaa suistua kuiluun, jos rakenteellisia uudistuksia ei toteuteta ripeästi. Suomen syntejä ovat heikentynyt kilpailukyky, markkinoiden menetys ja julkisen talouden kestävyys.

Meillä on edelleen vahvuuksia, jotka auttavat. Hyvä koulutus, osaava väestö, toimiva liikenne ja hallinto ovat arvokkaita asioita.

Uudistuksia tarvitaan niin työn tarjonnassa, palveluissa, rakentamisessa kuin julkisella sektorilla. Verotuksella voidaan tukea kasvua ja työllisyyttä. Innovaatiopolitiikalla voidaan muuttaa tuotantorakenteita.

Hallituksen kyky vastata ajan haasteisiin mitataan seuraavan kerran elokuun budjettiriihessä. Talkoisiin tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä.

Konsensus ei edelleenkään ole paha sana. Vaihtoehtoja on, nyt pitää olla uskallusta myös tehdä asioita, jotka palauttavat elinvoiman. Työllisyyteen ja kasvuun sitoutuminen ovat asioita, jotka myös kansalaiset hyväksyvät.