Kuih­tu­vis­ta lii­tos­ra­hois­ta vauhtia

Kunnanjohtaja Pauli Laurila esittää Pelkosenniemen kunnanhallitukselle kuntaliitokseen liittyvien neuvottelujen käynnistämistä Kemijärven kanssa. Puolitoista vuotta sitten kansalaiskyselyssä kertaalleen tyrmätty kuntaliitos pitäisi Laurilan mielestä selvittää uudelleen, koska kuntien yhdistämisavustukset tulevat lähiaikoina supistumaan merkittävästi.

Kunnanjohtaja Pauli Laurila esittää Pelkosenniemen kunnanhallitukselle kuntaliitokseen liittyvien neuvottelujen käynnistämistä Kemijärven kanssa. Puolitoista vuotta sitten kansalaiskyselyssä kertaalleen tyrmätty kuntaliitos pitäisi Laurilan mielestä selvittää uudelleen, koska kuntien yhdistämisavustukset tulevat lähiaikoina supistumaan merkittävästi.

Kansalaiskyselytiimellyksessä itsenäisen Pelkosenniemen keulakuvaksi noussut ja nyt kunnanvaltuustoa johtava Pekka Nyman (sit) ei ymmärrä Laurilan aivoituksia.

"Ehdotus tuntuu hätiköidyltä, sillä vasta viime vuonna teimme päätöksen säilyä itsenäisenä kuntana. Silloin yli 90 prosenttia kuntalaisista oli sitä mieltä, että emme halua liittyä Kemijärveen. Mielipiteet tuskin ovat muuttuneet."

Nyman muistuttaa, että kunnan itsenäisyystaistelun aikana päätöksen pohjana olivat samat liittymisavustukset kuin nytkin. Rahasummat eivät ole muuttuneet mihinkään. "Ministeri Manninen sanoi Rovaniemellä, että tulevassa palvelurakenneuudistuksessa myös Lapin oma malli on mahdollinen. Meidän täytyy panostaa siihen", Nyman kertoo.



Yhdistymisavustus
viisi miljoonaa euroa


Kunnanjohtaja Pauli Laurila korostaa, ettei hän ole ehdottamassa kuntaliitosta vaan asian selvittämistä. Pontimena esitykselleen hänellä on kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka kaikissa malleissa lähtee siitä, että yksikössä pitää olla vähintään 20 000 asukasta, jotta lähipalvelut tulevaisuudessa ylipäätään pystytään tuottamaan.

"Ministeri Mannisen maanantaina mediassa esittämät kannanotot ovat sen suuntaisia, että niin sanotut porkkanarahat eli yhdistysavustukset käytännössä poistuvat tai ne ovat tulevaisuudessa vain muodollisia. Virkamiehenä näen velvollisuudekseni selvittää asia Pelkosenniemen kohdalta uudelleen."

Laurila laskee, että ilman mahdollisia valtionosuuskorvauksia yhdistymisestä voisi vielä saada rahaa 6,5 miljoonaa euroa, josta yhdistymisavustuksen osuus olisi 4,8 miljoonaa euroa.

Laurilan mielestä olosuhteet puolentoista vuoden aikana ovat muuttuneet. Hän sanoo, ettei enää ole kysymys siitä, mitä kansa tai edes kunta haluaa, vaan käytännössä päätösvalta siirtyy valtiolle.



Kuntaliitoksilla
alkaa olla kiire


Mikäli Pelkosenniemellä halutaan hyödyntää yhdistymisestä saatavat porkkanarahat, liitosneuvotteluilla alkaa olla kiire. "Jos kuntajakolakia ja sen yhdistymisavustuksia ollaan jo muutaman viikon sisällä rukkamassa nykyistä heikommiksi tai jopa poistamassa, niin kyllä meillä on kiire. Jos kunnanvaltuustossa kuntaliitos todetaan järkeväksi vaihtoehdoksi, mahdollisesta kunnallisesta kansanäänestyksestä on päätettävä erikseen", Laurila sanoo.

Jos kunnat haluavat liittyä vuoden 2007 alusta, tukihakemusten on oltava ministeriössä viimeistään maaliskuussa. Kemijärvellä mahdollisesta yhdistymisestä päättää edellisen liitosprosessin tavoin kaupunginvaltuusto.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä