"Haluan alleviivata, että Kajaanissa henkilöstö ja tehtaan johto ovat tehneet kaikkensa tehtaan säilyttämiseksi. He ovat tehneet erittäin arvokasta työtä." Näin maalaili UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yhtiön tiedotustilaisuudessa. Henkilöstön arvokas työ ei kuitenkaan tuottanut sitä tulosta, jota yhtiön johto oli edellyttänyt. Tehdas suljetaan vuoden loppuun mennessä.
Pesosen mukaan Kajaanin tehtaan lopettaminen johtui kolmesta tekijästä, joita ei pystytty edes tehtaan sisäisillä kustannussäästöillä kompensoimaan. Kuidun hinnan 400 miljoonan euron nousu, kuljetuskustannukset ja energian hinta katkaisivat lopulta kamelin selän. Näkymää kilpailukykyisestä Kajaanin paperitehtaasta ei enää ollut.
"Teemme päätöksiä pitkällä tähtäimellä. Kaikki vaihtoehdot on käyty läpi vuosien aikana niin, että Kajaani olisi voinut jatkaa", Pesonen vakuutti.
Kannattavat sanomalahtipaperin valmistajat sijoittuvat asiakkaiden lähelle, käyttävät kierrätyskuitua ja ovat isoja yksikköjä. Kriteeristä yksikään ei osu Kajaaniin. Kun päälle tulevat metsäteollisuuden kannattavuutta maailmanlaajuisesti kurittava ylikapasiteetti, ei Kajaania enää Pesosen mukaan pelastanut mikään.
"Sanomalehtipaperille ei löydy Euroopasta suuria vientimarkkinoita, Kiina on jo nettoviejä ja Pohjois-Amerikassa viimeisen puolen vuoden aikana kysyntä on heikentynyt 10 prosentilla", Pesonen luetteli.
Pesonen lupasi, että yhtiö huolehtii irtisanottavista työntekijöistä, kuten se teki Voikkaan tapauksessa. Yhtiö pyrkii rakentamaan irtisanottaville sillan työstä toiseen työhön. Kajaanissa irtisanomisuhan alla on 535 työntekijää.
UPM selvittää myös pelletti- ja bioöljyn valmistusta Kajaanissa. Pesonen ei uskaltanut kuitenkaan vielä arvioida, millaiset työllisyysvaikutukset näillä toimilla olisi.
Kajaanin sahaa irtisanomiset eivät koske. Pesosen mukaan saha on löytänyt oman "kannattavan segmenttinsä".