Kuhmon Lentiirassa ollaan terva-Suomen sydämessä. Perinne on jatkunut katkeamatta Oulujoen vesistön latvoilla sukupolvien ajan. Yksi osaajista on Lentiiran lomakylän isäntä Toivo Heikkinen, maailman suurimman tervahaudan tekijä.
Vuonna 2000 lomakylän tiluksille rakennettu jättihauta ei syntynyt ihan yhden miehen voimin, sillä pelkästään tervaspuita eli säröksiä ladottiin hautaan toista tuhatta kuutiota, noin kolme miljoonaa kappaletta.
Tervamestarit eli lotnikat osasivat asiansa: puhdasta tervaa valutettiin haudasta 36 000 litraa. Väkevästi tuoksuvaa näytöstä kävi ihmettelemässä tuhansia ihmisiä.
Heikkinen kiittelee EU:n päättäjiä siitä, että joskus ehkä hieman hukassa oleva maalaisjärki löydettiin tervan vaarallisuutta puntaroitaessa. Emäntä Eija Heikkinen on eloisa esimerkki tervan vaikutuksista.
Taito säilyy Kainuussa
"Yskä lähti vuosia sitten tervavettä juomalla, eikä ole takaisin tullut. Ihottumanikin paransin tervalla. Sellainen sivuvaikutus tervan nauttimisella saattaa kyllä olla, että tomumajamme eivät haudassa maadu. On siinä joskus arkeologeilla ihmettelemistä", Eija Heikkinen nauraa.
Hauta sauhuaa lomakylän mailla taas ensi suvena. Tulet raapaistaan kytemään kesäkuun alkupuolella.
"Tervallla olisi nyt ottajia, mutta tervaspuiden eli särösten saannissa pitää nähdä jo melkoisesti vaivaa. Kasvavista puista ei enää juurikaan tehdä kuorimalla tervaspuita, tosin on Metsähallitus sitäkin Kuhmossa kokeillut. Pääasiassa käytämme kantoja ja tervarosoisia puita", Toivo Heikkinen kertoo.
Venäjällä tervan raaka-ainetta riittäisi, välillä on polttopuukuormien mukana saatu oikeinkin hyvää tavaraa. Tuonnin jarruna ovat kuitenkin kohoavat tullimaksut.
Kuhmossa tervaperinnettä pitävät yllä etenkin Tervalotnikat Oy, puolen tusinan miehen mestariporukka. Nuoriakin on opissa ollut ja kiinnostus vanhoihin taitoihin tuntuu vain kasvavan. Heikkinen uskookin, ettei tervan tekemisen taito katoa Kainuusta.
Kavioon ja viinaan
Tervaa on markkinoilla monenlaista, mutta esimerkiksi suurista asiakkaista tärkeimmät eli seurakunnat kelpuuttavat kirkon paanukattoon usein vain aidon hautatervan.
"Hinta nousee suurissa erissä myytäessä ensi kesänä noin kahdeksaan euroon litralta", Heikkinen uumoilee.
Heikkisen yrityksessä tervasta on jalostettu maaleja, iho- ja kaviovoidetta sekä löylyaromia. Makeisissakin maistuu Kuhmon musta kulta.
"Ja jos viinassa tuntuu tujaus tervaa, on maku meiltä peräisin", muistuttaa Eija Heikkinen.