Kainuun metsäpeurakanta on pudonnut noin puoleen viiden vuoden takaisista huippuluvuista. Kuhmolaisten erämiesten mukaan peuroja elää Kainuussa enää tuhatkunta. Paikallisten mielestä syy peurakatoon on selvä: ylisuureksi kasvanut petokanta. Tilanne ärsyttää riistamiehiä Kuhmossa niin paljon, että kapinatoimiin on jo ryhdytty.
Metsäpeura katosi Suomesta metsästyksen seurauksena 1800-luvun lopulla. Viitisenkymmentä vuotta sitten peuroja alkoi tulla itärajan takaa Kuhmoon. Siellä peurakannan puhtautta on vaalittu muun muassa rakentamalla yli 80 kilometriä pitkä aita peurojen ja sen lähisukulaisten porojen väliin. Siirtoistutuksin Suomenselälle perustettu runsaan 1 000 peuran populaatio voi hyvin ja leviää.
Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Karppinen sanoo, että osa peurojen kuolemista johtuu varmasti taudeista ja loisista, mutta suurin osa vasoista on viime kesänäkin mennyt petojen ruoaksi.
"Haluaisimme Kuhmoon kestävän peurakannan, mutta tällaisen petotilanteen aikaan se on mahdotonta. Peuralle ei ole saatu metsästyslupia kolmeen vuoteen. Meillä on alueita, joissa hirvikantakin on romahtanut. Mitä lähemmäs rajaa mennään, sitä huonompi on tilanne. Koiriakaan ei uskalleta susien pelosta käyttää metsästyksessä."
Tutkijoiden ja paikallisten arviot petojen määrästä eroavat Kuhmossa suuresti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan koko Kainuussa on kuusi susilaumaa ja 70-80 karhua. Karppinen sanoo kokeneiden petoyhdysmiesten tietävän pelkästään Kuhmossa liikkuvan seitsemän susilaumaa. Karhuja on paikallisten arvioiden mukaan erämaakaupungissa satakunta.
"RKTL:ssä ei ole viiteen vuoteen uskottu niitä arvioita, joita petoyhdysmiehemme antavat. Kansallisen susisuunnitelmankin mukaan Itä-Suomen susikanta ei saisi enää kasvaa. Kaatolupia annetaan kuitenkin vain muutamia, jolloin kanta varmasti kasvaa", Karppinen ihmettelee.
Kuhmossa on päätetty, ettei vähiä susilupia enää edes haeta. Vahinkosusien pyyntiinkään ei aiota lähteä. Turhautumisen syynä on sekin, että pihapiireissä pyörivien ongelmasusien kaatolupaa on jouduttu odottelemaan jopa kahdeksan viikkoa.
"Kun kerran ministeriössä tiedetään tilanne paremmin kuin täällä paikan päällä, niin hoitakoon sitten myös petojen aiheuttamat ongelmat. Kaipa poliisit nyt varjelevat meitä pihasusilta", Ismo Karppinen heittää. Vastaavaa passiivista vastarintaa viritellään myös Pohjois-Karjalassa.
Läheisestä Hallan paliskunnasta on kuultu viestiä, jonka mukaan tilanne on pian sellainen, ettei erotuksia tarvitse pitää vasojen vähyyden vuoksi. Kesän radiopantatutkimuksissa petojen todettiin vievän ison osan vasoista pian aidasta metsään laskemisen jälkeen.
Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila RKTL:sta sanoo, että pedot ovat vain yksi peurakadon syy. Tilannetta selvitetään parhaillaan kolme vuotta kestävällä tutkimuksella. Hän myöntää, että Suomenselän peurapopulaation menestys johtuu paljolti petojen vähyydestä alueella.