Kuhmon Ki­vi­kiek­ki siirtyy syk­syl­lä si­vii­liin

Kuhmossa sijaitsevan Kivikiekin vartioasemasta tehtiin perustamispäätös vuonna 1956, ja seuraavana vuonna aloitettiin toiminta uudelta vartioasemalta.

Kuhmossa sijaitsevan Kivikiekin vartioasemasta tehtiin perustamispäätös vuonna 1956, ja seuraavana vuonna aloitettiin toiminta uudelta vartioasemalta. Alkuvaiheessa rajaa oli vastuulla 16 kilometriä, mutta kun vuosikymmenten saatossa lähiasemia lakkautettiin, niin vartioitavaa valtionrajaa on Kuhmon erämaissa ollut lopulta 45 kilometriä.

Ensi lokakuun alussa ei enää vartiolta partioon lähdetä. Kainuun rajavartioston Kivikiekin rajavartioasema lakkautetaan, ja aseman 22 henkilön työpaikat siirtyvät Kuhmoon jääville Vartiuksen rajakankaan rajavartioasemille.

Kuhmon taajaman korkeudella Elimyssalon luonnonsuojelualueen kupeessa sijaitsevan aseman lakkauttamisen syyt ovat nykypäivänä perin tuttuja myös siviilipuolelta, tehokkuus ja kustannussäästöt.

"Rajavalvontaan voidaan jatkossa kohdentaa kolme rajapartiota enemmän viikossa. 14 kilometrin mittainen tie olisi pitänyt korjata vanhalla miljoonalla (154 000 euroa) ja kiinteistöpuolelta koituu vuodessa 35 000 euron säästö. Vartioasemalle olisi pitänyt tehdä lähivuosina myös peruskorjaus", selvittää lakkautuspäätöksen taustoja Kainuun rajavartioston komentaja eversti Hannu Etu-Seppälä.

Moneen käyttöön

Kainuussa rajaa vartioitiin parhaimmillaan 26 aseman voimin, mutta Kivikiekin lakkauttamisen jälkeen jäljelle jää kahdeksan asemaa. Pääosa vanhoista rajavartioasemista on matkailukäytössä. Kahdelta asemalta voi lähteä kameran kera karhusafarille, ainakin yksi on muiden valtion virastojen virkistyskäytössä, ja osaa tarjotaan erämajoiksi.

50 kilometrin päässä Kuhmon keskustasta sijaitsevaan Jonkeriin on muuttanut ihan oikea lapsiperhe pääkaupunkiseudulta, ja Kuhmon rajavartioalueen entinen komentopaikka palvelee nykyään hoivakotina.

"Hoivakodit ovat kasvava ala, ja vanhoilla komentopaikoilla on jo valmiina majoitustilat, suurtalouskeittiö ja kerhotilat. Vanhoja komentopaikkoja on meille tullut juuri syrjäisemmistä kunnista, ja siellä vanhusväestön määrä on jatkuvassa kasvussa. Kokonaisuutena Kuhmon hoivakoti on myös toteutuksen osalta erittäin onnistunut ratkaisu", kertoo Kapiteelin Pohjois-Suomen myyntiryhmän päällikkö Pekka Haapakoski.

Kapiteeli vastaa rajavartiostolta vapautuvien tilojen myynnistä. Tällä haavaa myyntilistalta löytyy rajavartioasemia Ilomantsista, Inarista, Kolarista ja Torniosta.

"Osa meille tulleista kohteista on ollut valtavan isoja, joissa on voinut olla kymmeniä asuntoja, uima-altaat, helikopterikentät ja valtavat varastot. Silloin ongelmaksi tulee ostajan löytäminen koko kokonaisuudelle. Kemijärvellä jaoimme kohteen eri osiin yhtiöittämällä sen, mutta Muoniosta löytyi ostaja koko kohteelle. Isojen kohteiden ylläpitokustannukset ovat niin suuret, että se osaltaan karsii ostajia", kertoo Haapakoski.

Tarinat elävät

Vaikka Kivikiekki ovensa sulkee, niin lähes 50 vuoden aikana syntyneet tarinat jäävät elämään. Vartiolla on tehty paljon muutakin kuin pelkästään vartioitu rajaa. Tiettömän taipaleen päässä sijainnut vartio oli alkuaikoina täysin omavarainen, ja omasta hevosesta luovuttiin vasta vuonna 1970.

Hirveää haikeutta ei ”Veikkoa” kohtaan tunnettu, sillä hevonen oli laiskemman sorttinen. Juoksuaskelia polle suostui ottamaan lähinnä kotiinpäin kääntyessään.

"Kyntö- ja äestyshommat eivät Veikkoa miellyttäneet, ja usein pellolle paikalleen pysähtynyt hevonen jouduttiin säikäyttämään liikkeelle ampumalla", muistelevat rajamiehet.

Ampuminen koitui lopulta myös pihapiirissä muutama vuosi sitten pyörineen kesyn hirven ”Rauhan” kohtaloksi. Vaikka lähialueen metsästäjiä oli valistettu vartioaseman erikoisesta lemmikistä, niin paikallinen metsästäjä ampui Rauhan ja sen vasan syksyllä 2000.

Ilmoita asiavirheestä