Pääkirjoitus

Kuhmo vetää, Kaus­ti­nen elpyi

Taantuma on taittunut myös kesätapahtumien suosiossa. Monen kokoontumisen talous on kuitenkin tiukalla. Esimerkiksi Kaustisella luotetaan siksi jälleen talkoohenkeen.

Taantuma on taittunut myös kesätapahtumien suosiossa. Monen kokoontumisen talous on kuitenkin tiukalla. Esimerkiksi Kaustisella luotetaan siksi jälleen talkoohenkeen.

Kahdesta Suomen maineikkaimpiin kuuluvasta kesätapahtumasta kiirii hyviä uutisia. Tänään alkavan kaksiviikkoisen Kuhmon kamarimusiikin ennakkomyynti on sujunut viime vuottakin paremmin. Niin ikään viimevuotista vauhdikkaammin on edennyt maanantaina alkavien Kaustisen kansanmusiikkijuhlien lipunmyynti.

Kuhmossa taantuma ei järjestäjien mukaan edes varsinaisesti puraissut. Kaustisella vaikeudet ovat sen sijaan olleet tavattomia. Vielä talvella oli epävarmaa, syntyvätkö juhlat ollenkaan. Takana oli syviä talousvaikeuksia, vakavia henkilökiistoja, valituksia, juhlien taustalla olevan Kansanmusiikkisäätiön asettaminen konkurssiin vielä toukokuussa ja konkurssin nopea peruminen.

Näiden vaikeuksien jälkeen juhlien syntyminen lähes entisessä laajuudessa on hatun noston arvoinen näyttö. Kulukuuri on ollut tiukka, ja järjestelyissä on osaksi palattu siihen, mistä lähdettiin: talkootyö taas noussut kunniaan. Paikkakunnalla ja lähiseudulla on oivallettu, millainen henkinen ja taloudellinen menetys juhlien katoaminen olisi.

Mainiosti ovat vetäneet yleisöä myös useat viime aikojen rokkijuhlat, esimerkiksi loppuunmyytyjä olivat Helsingin Tuska-festivaali ja Järvenpään puistoblues. Toivottavasti ne ovat hyviä enteitä myös Oulun tulossa oleville musiikkitapahtumille kuten Qstockille ja Elojazzille.

Hyvä ja menestyksekäs tapahtuma voi syntyä useanlaisista aineksista, ja monella tavalla ne voidaan myös tuhota. Kriittinen hetki koetaan usein siinä vaiheessa, kun vapaaehtoisten voimat eivät enää riitä vaan asioita hoitamaan tarvitaan palkattua väkeä. Ammattitaidon mukana tulevat myös nopeasti nousevat kustannukset.

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pitkäaikainen taustavoima, maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä kuvasi tilannetta muutama päivä sitten Keskipohjanmaa-lehdessä: "Palkkoja pitää koko ajan nostaa, jotta ihmiset olisivat vielä vain tyytymättömämpiä siihen, etteivät ne vieläkään ole tarpeeksi."

Kuvaus on toki kärjistys, mutta luultavasti monilla juhlilla kokemukset ovat samansuuntaisia. Nyt Kaustinen turvaa vapaaehtoisiin, ja sopii toivoa, että elpymisresepti tehoaa. Suomen suurimpien kansanmusiikkijuhlien henki on ainutlaatuinen, ja sitä tuskin saataisiin syntymään muualle.

Juhlat nousevat tai kaatuvat viime kädessä talouden varassa, mutta yleisön houkuttelussa olennaisinta on kuitenkin sisältö. Etenkin vanhojen tapahtumien rakentaminen on tasapainoilua perinteen ja uudistumisen välillä. Ohjelman sisällön muuttaminen saattaa suututtaa vanhat kävijät, mutta uusien houkuttelu vaatii sisältöihin raikkautta.

Suurten kesätapahtumien järjestämisessä on samaa kuin yritysten elämässä. Jos ei koskaan rohjeta kokeilla uutta, edessä voi olla vähittäinen hiipuminen.

Harvoin vastaan tulee kesätapahtumiin osallistuneita, jotka sanovat katuvansa, että lähtivät liikkeelle. Nämä ovat juhlien parhaita markkinointihenkilöitä. Heidän pitäisi vain muistaa kertoa hyvistä kokemuksistaan. Se olisi monen juhlan pelastus.