Kuhmo
Kuhmon Kamarimusiikin
tämänkertaiset (14.-28.7.) teemat, Wien, Välimeri ja Venäjä, tuntuvat äkkiseltään hiukan hatusta vedetyiltä.
Festivaalin taiteellinen johtaja Seppo Kimanen sitoo osiot ajatuksellisesti yhteen Franz Schubertin ja Johannes Brahmsin lisäksi muun muassa Habsburgien dynastian avulla. Suvun vaikutusvalta ulottui yllättävän laajalle maantieteelliselle alueelle ja synnytti siinä sivussa paljon kuolematonta säveltaidetta.
Kuhmon Kamarimusiikin kaltaista tapahtumaa taitaakin käytännössä olla mahdoton järjestää niin, etteikö jokin yhdistävä teema olisi klassis-romanttisesta perusohjelmistosta pienin lisämaustein esille puristettavissa.
Samoin jokainen konserttivieras voi löytää Kuhmosta henkilökohtaisen pikku johtolankansa, vaikka se saattaa vaatia etukäteen asioihin paneutumista ja lähdeteosten selaamista.
Seppo Kimasen järjestelytaitoja kysytään muun muassa siinä, ettei festivaalin tarjonta pääse liikaa klimppiytymään mihinkään aikaan tai tyyliin. Lyhytaikaisenkin turistin pitää ehtiä keräämään tarpeeksi monipuolisia elämyksiä. Sen vuoksi päivittäisten konserttien määrääkin aikoinaan lisättiin.
Yhden kamarimusiikkipäivän aikana ehtii käymään enintään neljässä tai viidessä tilaisuudessa, vaikka pari kolme riittää useimmille.
Lippujen hinnat ovat varsin kohtuullisia, sillä useimmat konsertit maksavat 12 tai 15 euroa aikuisilta.
Väliviikonloppu on pyritty rakentamaan erityisen vaihtelevaksi. Lauantaina 20.7. esimerkiksi aloitetaan Kuhmon kirkossa kello 11 Olivier Messiaenin teoksella Visions de l'Amen kahdelle pianolle.
Iltapäivällä kuullaan Kuhmo-talossa ja Kuhmon kirkossa Skrjabinia, Shostakovitshia, Vivaldia, Marcelloa ja Schubertia, kunnes koittaa perinteisen Kamarimusiikin huuman aika Kontion koulussa.
Kuhmo-talossa tehdään samanaikaisesti eksoottissävyinen matka Välimeren ympäri. Se pitää sisällään muun muassa Italialaista oopperaa, kletzmeriä, arabimusiikkia ja marokkolaista musiikkia.
Sunnuntain musiikkitarjonta alkaa puolelta päivin romanttisella venäläisellä ohjelmalla. Sitä ennen on Juminkeossa mahdollisuus nähdä Anu Saikon luontokuvaesitys Hetkiä Kuhmossa.
Lämpimiä luvassa
Silti muuan asioita seuraava paikallinen tarkkailija uskalsi väittää Kuhmon Kamarimusiikin muistuttavan traktoria. Hän tarkoitti, että läheskään joka vuosi ei medioille irtoa suuria, värikkäitä uutisaiheita; mutta siitä huolimatta traktori kyntää omaa sarkaansa tunnetuin tuloksin.
Päiväunet otettuaan sama henkilö tosin ylevöitti vertaustaan sanomalla, että Kamarimusiikki on kuin aurinko, joka tietyn luonnollisen kiertokulun puitteissa lämmittää musiikin ystäviä.
Tänään tuo ihminen luultavasti puhuu jo Seppo Kimasesta Isä Aurinkoisena.
Paljon mainostettu Kuhmon henki näkyy yhä tarttuvan ja vaikuttavan.
Erityisen aurinkoisia hetkiä juhlilla edustanevat etukäteen arvioiden vaikkapa välimerellisen La Colombina -lauluyhtyeen esiintyminen tänään tiistaina Kuhmo-talossa tai espanjalaisen Tomás de Torrejon y Velascon kamariooppera La púrpura de la rosa (1701), joka esitetään Kuhmo-talossa 27.7. konserttiversiona vanhan musiikin erikoismiehen Andrew Lawrence-Kingin johdolla.
Oman huomionsa ansaitsee koko festivaalin tasaisesti kattava venäläisen musiikin tarjonta, joka maanantaina alkoi Alexandr Mosolovin (1900-1973) harvinaisilla teoksilla.
Perhe on paras
Kuhmon Kamarimusiikin vahvuudet ovat perinteisesti löytyneet enemmän henkilökemian kuin -palvonnan puolelta. Musisoivat perheet muodostavat sopivan lisäpiirteen tämän kesän tematiikkaan.
Borodin-kvartetin nestori, sellisti Valentin Berlinski (77), esiintyy festivaalilla pianistityttärensä Ludmila Berlinskajan kanssa. Perhe on paras -ideologiaa toteuttavat heidän lisäkseen esimerkiksi itävaltalaisen Kutrowatz-pianoduon veljekset, venäläinen sellisti Natalia Gutman ja viulistipoikansa Svjatoslav Moroz, viulisti Anna Gebert ja sellisti Alexander Gebert Puolasta.
Sunnuntai-iltana Valentin Berlinskin musisointia kuultiin hänen kansainvälisesti tutuimmalla foorumillaan, moskovalaisen Borodin-jousikvartetin sellistinä.
Kvartetti perustettiin Moskovan konservatoriossa vuonna 1945 ja Valentin Berlinski on ehtinyt olla mukana noin 50 vuotta. Viulisti Andrei Abramenkov aloitti kvartetissa yli 25 vuotta sitten. Uusi ensiviulisti on nimeltään Ruben Aharonian, Alttoviulua soittaa Igor Naidin. Kuhmossa Borodin-kvartetti vieraili ensimmäistä kertaa vuonna 1996.
Kuhmo-talossa kvartetin nuottitelineillä oli Pjotr Tshaikovskin Kvartetto-osa B-duuri (1865) ja Jousikvartetto nro 3 es-molli p. 30 (1877). Teoksista saatiin kuulla viimeistellyt ja kiitettävän moniulotteiset tulkinnat kuin malliksi siitä, mitä kaikkea näistäkin nuoteista voi taidon ja kokemuksen kera löytää.
Mutta ajoiko samalla spontaaniusuuden yli se yllä mainittu ikuinen traktori? Heräsi farisealainen epäilys, onko nykymuotoinen Borodin-kvartetti myös kaksijakoinen tahtotila: keskipolven parhaat voimat vastaan kunnianarvoisa perinne.
Mene ja tiedä, lauantai-iltana Kuhmo-talossa kuultavat Shostakovitshin kvartetot (1. ja 8.) todennäköisesti palauttavat maailmankirjat järjestykseen.
Svengi veti
Kamarimusiikin aurinko pilkisti taas pariisilaisen Soli Tutti Ensemblen esiintyessä samaisena sunnuntai-iltana Denis Gautheyrien taiteellisella johdolla.
Paljon hämärässä kävelyä ja muutakin mukavaa näyttämöllisyyttä sisältäneen ohjelman säveltäjänimet olivat Giovanni Gabrieli, Enrique Munos, György Ligeti, Olivier Messiaen, Philippe Hersant, François Narboni, Leo Brouwer, Roberto Valera, Rafael Hernández ja Miguel Matamoros.
12 solistisen laulajan taidot eivät välttämättä aina riittäneet vaikeimpien klustereiden yms. sataprosenttisen puhtaaseen toteuttamiseen, mikäli suorituksia vertasi mielessään alan parhaisiin kansainvälisiin kokoonpanoihin.
Kuitenkin tekemisen ilo ja halu ilmenivät vahvoina. Ilmaisun tuoreus veti vastustamattomasti mukaansa viimeistään lopun hitaisiin lattarikeinuntoihin.
Miten ilmeikäs instrumentti ihmisääni onkaan, kun sitä sopivasti mielikuvituksella taivutellaan ja höystellään. Vastavuoroisesti: miten tylsältä monet taitavatkin kuorot ja lauluyhtyeet kuulostavat liiallisen homogenisoinnin ja hienostelevan varovaisuuden vuoksi.