Kuha on pohjoinen sesonkikala. Meneillään on ilmeisesti ympäri maailman erityinen kuhakausi.
– Kalaa tulee ovista ja ikkunoista, kertoo Hätälä Oy:n varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.
Ammattikalastaja Matti Pappinen välttää isoja sanoja. Niin paljon saaliin koko nimittäin riippuu paitsi pyyntipaikasta myös siitä, miten kilpailtuja apajat ovat.
– Näille päiville on ihan tasaista kyytiä ollut. Ei hirmusaaliita, mutta talvi on hyvä.
Oulujärven kalastajille kuha on tärkein pyyntikala.
Joten käy sitten viima tai puree hyinen pakkanen, suunnilleen joka toinen aamu Pappinen puhuu itsensä ympäri ja ponnistaa kahdeksan jälkeen Oulujärvelle.
Pitkälti iltapäivän tunneille vierähtää, ennen kuin hän ennättää takaisin viiden kilometrin päässä sijaitsevilta verkoiltaan.
Näin on ollut jo 15 vuotta ja tällä kertaa aina tammikuusta alkaen. Viime vuonna verkoille pääsi vasta helmikuun puolivälissä, sillä lumi esti jään muodostumisen.
Nytkin on raskasta. Jäätä on ehkä 40 senttiä, mutta sohjo moottorikelkan takana niin paksua, että ahkio uppoaisi.
– Joutuu ihan ajamaan vesiurassa. Kalalaatikot kulkevat kelkan päällä kuin kamelin kyydissä, Pappinen kertoo.
– Saaliit ovat jälleen paranemaan päin, arvelee erikoistutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta.
Huippuvuoteen 2012 lienee yhä matkaa. Tuolloin kuhaa pyydettiin Oulujärvellä noin 150 000 kiloa. 2015 sukellettiin enää noin 80 tonniin.
Kuha kuuluu ahventen heimoon
Kuha on ahventen heimon kookkain laji.
Tärkein ammattikalastuksen saalislaji Oulujärvellä. Elää Oulujärvessä levinnäisyysalueensa pohjoisrajalla, vaikka Kemijärvessäkin on kuhia.
Oulujärven kuhakanta oli hyvä 1940–50-luvuilla, mutta lähes katosi 1980-luvulle tultaessa, kunnes 1990-luvulla elpyi istutusten myötä.
Kutee ensi kerran noin seitsemän vuoden iässä, joten Oulujärvellä alamitta on 45, etelämpänä 42 senttimetriä.
Lisääntyminen onnistuu lämpimissä vesissä ja kesän ollessa pitkä.
Kalakannasta nyt istutettuja 4–9 prosenttia.
Kuha suosii kuoretta ja muikkua, joista kilpailevat muutkin petokalat. Syö tarvittaessa myös ahventa ja särkeä.
Pyyntihuippu saavutettiin Oulujärvellä 2012. Silloin kuhaa pyydettiin noin 150 tonnia vuodessa.
Alimmilltaan on käyty 80 tonnissa vuonna 2015.
Itämeressä kuha elää Suomenlahdella ja Saaristomerellä ja myös Ahvenanmaalla ja Pohjanlahdessa jokien murtovesissä.
Lähde: mm. Pekka Hyvärinen, Luke