Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan tietoliikennevälineiden valmistuksen ja sitä pääasiassa palvelevan elektroniikan valmistuksen kasvuluvut ovat päätymässä Suomessa plussan puolelle kolmen perättäisen laskuvuoden jälkeen.
Nokian hallitseman tietoliikennevälineiden valmistuksen tuotannon bruttoarvo päätynee kuluvana vuotena KTM:n laskujen mukaan noin 12,5 miljardiin euroon eli viisi prosenttia edellisen vuoden lukua korkeammalle.
Elektroniikan sopimusvalmistuksen kasvuluvut parantunevat edellisvuodesta 6-7 prosentilla. Kolmen edellisen vuoden tuotantomäärät eivät ole juurikaan jääneet vuoden 2000 huippuluvuista. Tuotannon arvot ovat sen sijaan jatkuvan hintaeroosion takia pudonneet merkittävästi loppuvuoteen 2003 asti. Myös vuodelta 2005 odotetaan positiivista kehitystä.
Tiedot käyvät ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön ja TE-keskusten perjantaina julkistamista tietoliikennevälineiden ja elektroniikan sopimusvalmistuksen toimialaraporteista.
Päätelaitteiden myynti ennätykseen
Toisen sukupolven verkkoja muokataan ja kolmannen sukupolven tietoliikenneyhteyksiä rakennetaan lähes huippuvuosien 2000 ja 2001 vauhdilla, KTM:stä kerrotaan. Laajakaistaisten runko-, alue- ja liityntäverkkojen kysyntä on huimassa kasvussa. Ennusteiden mukaan yleisimmät langattomat tekniikat vuonna 2006 ovat gprs ja wcdma. Hyvä tilanne perustuu tukiasemien ja kalliimpien päätelaitteiden kysynnän odotettuun elpymiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Kuluvana vuonna päätelaitteita myydään maailmassa selvästi enemmän kuin koskaan.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna toimiala on ollut isommissa ongelmissa vain Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Viime kädessä on kysymys siitä, mikä osa suomalaisten yritysten aktiviteeteista tapahtuu ja tulee tapahtumaan kotimaassa. Tietoliikennevälineiden valmistus on hyvin vienti-intensiivistä. Viennin arvo laski viime vuonna noin viidenneksen, mikä heijastui myös sopimusvalmistustuotantoon. KTM:n mukaan kuluvan vuoden luvut tulevat päätymään selvästi paremmiksi.
Ulkoistukset jatkuvat
Alan rakennemuutokset jatkuvat yhä: toimintoja, muitakin kuin tuotannollisia, ulkoistetaan ja arvoketjusta siirretään yhä suurempi osa yhteistyöverkostolle.
Suomessa tietoliikennelaitteiden valmistuksesta on ulkoistettu reilu kolmannes, muusta elektroniikkatuotannosta vähemmän. Arvoketjun rakennemuutokset jatkuvat yhä jokseenkin tuntuvina, vaikka pelkistetyn tuotannon osuus ulkoistamisessa on jo pitkälle viety. Toimintojen sijoittumispäätökset riippuvat päähankkijalla markkinoista ja tuotannon kustannustekijöistä. Samat perusteet pätevät sopimusvalmistajaan. Viime kädessä menestyksen ratkaisee oma verkosto.
Sopimusvalmistajilla vankka asema
KTM:n mukaan kotimaassa ei enää odoteta kaksinumeroisia kasvulukuja, vaan toivotaan nykyisen tuotantotason säilymistä. Operointi Suomessa tai Suomesta käsin muuttuu kuitenkin ministeriön mukaan yhä vaikeammaksi. Suomella on mahdollisuuksia tutkimuksessa, suunnittelussa, tuotekehityksessä, protosarjoissa tai pienen ja keskisuuren volyymin erikoistuotteissa.
Tietoliikennevälineiden valmistajilla sekä elektroniikkateollisuutta palvelevilla sopimusvalmistajilla on yhä vankka asema Suomessa. Ala käsittää lähes 80 prosenttia koko elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, jonka osuus koko teollisuuden tuotannosta on viidennes.
Tietoliikennevälineiden valmistajien ja sopimusvalmistajien tuotantoinvestoinnit ovat tosin pudonneet alle puoleen huippuvuosista, mikä on KTM:n mielestä huolestuttavaa. Päähankkijoiden kuihtuneet kasvuennusteet ja uudet merkittävät toimijat ovat kiristäneet kilpailua ja se on heijastunut tuntuvasti myös sopimusvalmistajiin, mutta pahin lienee kuitenkin toistaiseksi takana, ministeriöstä sanotaan.