Kansanterveyslaitoksen (KTL) mukaan ensimmäinen todennäköinen sars-tapaus Suomessa ei ole yllätys. Epidemiologiylilääkärin Petri Ruudun mukaan epäiltyä tapausta astetta vakavampaa todennäköistä tapausta on ehditty odotella.
"Muutaman viikon ajan on uskottu, että Suomeen jossain vaiheessa tulee todennäköinen tapaus."
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa TYKS:ssä parhaillaan hoidettavana oleva nuori mies on Ruudun mukaan eristetty ja myös hänen oireeton lähipiirinsä asetettu niin sanottuun kotikaranteeniin kymmeneksi päiväksi. Nuori mies on kosketus- ja pisaratartunnan estävässä eristyksessä.
Ruutu kuitenkin rauhoittelee tilannetta ja huomauttaa, että kyseessä on yhä vain todennäköinen sars-tapaus.
"Ei ole syytä uskoa, että tästä kehittyisi epidemia siitäkään huolimatta, että potilaalla todettaisiin sars."
"Todennäköisenä tapauksena hoidetaan WHO:n määritelmien mukaan henkilöä, jolla on todettu keuhkokuume, korkea, yli 38 asteen kuume sekä hengitystieoireita", Ruutu huomauttaa.
Vaihtoehtoinen syy oireille voi Ruudun mukaan löytyä jonkin ajan kuluttua.
"Tauti voi siis osoittautua myöhemmin joksikin muuksi kuin sarsiksi. Todennäköisestä sars-epäilystä ei kuitenkaan vielä voida luopua, vaikka potilaalle tehty sars-testi onkin osoittautunut negatiiviseksi."
Virologi Thedi Ziegler KTL:sta kertoo, että Suomessa käytössä oleva PCR-testi ei ole yhtä luotettava kuin vasta tilauksessa oleva vasta-ainetesti. PCR-testi on Zieglerin mukaan otettava todennäköisestä sars-potilaasta mielellään heti oireiden ilmaannuttua, jotta testin tulos olisi varmasti oikea. Niin sanottu heikko näyte ei sataprosenttisesti kerro, onko kyseessä sars.
"On mahdollista, että potilasnäyte on otettu liian myöhään. Hengitystieinfektioissa virus lisääntyy yleensä hyvin nopeasti ja tässä on voinut käydä niin, että oireiden alkamisesta on näytteenottovaiheessa kulunut jo kolme, neljä päivää", virologi muistuttaa.
PCR-testi ei silloin varmuudella kerro, onko kyseessä sars.
"Jos tapaus olisi todellinen sars, on mahdollista, että viruksen lisääntyminen hengitystie-epiteelissä on jo mennyt ohi. Silloin virusmateriaalia ei ehkä ole saatu riittävästi. On myös otettava huomioon, että menetelmä ei ole tarpeeksi herkkä", Ziegler pohtii.