Tuomioistuinten pitää pystyä käsittelemään järjestäytynyttä rikollisuutta (jr) nykyistä ammattimaisemmin, katsoo Keskusrikospoliisin pitkäaikainen päällikkö Rauno Ranta.
Hänen mielestään käräjä- ja hovioikeuksiin sekä korkeimpaan oikeuteen pitää saada tuomareita, jotka ovat erikoistuneet järjestäytyneen rikollisuuden tekemiin rikoksiin.
KRP on erikoistunut tutkimaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja syyttäjälaitoksessa on siihen erikoistuneita syyttäjiä. Rannan mielestä vastaavalla tavalla myös tuomioistuimista pitää löytyä järjestäytyneen rikollisuuden erityisosaamista.
”Se on ilmiö, jonka lainalaisuudet ja säännöt pitää tuntea, jotta sitä osaa kohdella asiaan kuuluvalla vakavuudella.”
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on aiemmin kannattanut tuomareiden erikoistumista. Myös hänen edeltäjänsä Leif Sevón oli erikoistumisen kannalla.
Rauno Ranta yhtyy käsityksiin mutta korostaa, että hän vaatii erikoistumista tuomioistuimissa, ei erikoistuomioistuimia.
”Pitää olla tuomareita tai jaostoja, jotka keskittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen jos halutaan, että yhteiskunta toimii tehokkaasti. Se ei ole joka tuomarin osaamisaluetta, pöydän takana ei ole helppo istua.”
Omat vankilat rikollisjengeille?
Ranta kannattaa järjestäytyneen rikollisuuteen lukeutuvien rikollisryhmien jäsenten eristämistä omille osastoilleen vankiloissa, myöskään ajatus erityisistä jr-vankiloista ei tunnu mahdottomalta.
”En tiedä, miten sen voisi käytännössä toteuttaa, mutta periaatteellisella tasolla kannatan ajatusta.”
Rannan mielestä järjestäytyneen rikollisuuden rekrytoimisen ja verkostoitumisen estämiseksi ulkomaalaiset rikoksen tekijät pitäisi pitää erillään vankiloissa.
”Kansainvälinen verkostoituminen on huomattavasti helpompaa, jos suomalaiset ja ulkomaalaiset vangit saavat olla keskenään. Tämä olisi pitänyt ymmärtää jo aikoja sitten, nyt vahinko on jo tapahtunut.”
Rauno Ranta jää eläkkeelle lokakuun alussa. Hän toivoo, että seuraajallaan olisi nykyistä järeämmät konstit puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen.