Keskusrikospoliisi (krp) tuskin jatkaa neuvostopartisaanien jatkosodan aikaisten siviilisurmien rikostutkintaa, vaikka Jatkosodan siviiliveteraanien yhdistyksen tietoon on tullut uusia surmatapauksia mm. Kerimäeltä ja Suomussalmelta.
"Uusien surmatapausten esilletulo ei välttämättä aiheuta lisätutkimuksia, koska se ei todennäköisesti vaikuta mahdollisten tekijöiden kiinnisaantiin", toteaa krp:n pohjoisen osaston päällikkö rikosylitarkastaja Pentti Yliniva.
Keskusrikospoliisi keskeytti kolme vuotta jatkuneen esitutkinnan viime vuonna, koska Venäjältä ei saatu tarvittavia arkistotietoja.
"Venäläiset ilmoittivat, että heidän silloin voimassa olleiden lakien mukaan mahdolliset rikokset ovat vanhentuneet, eivätkä he näin ollen etsi niitä tietoja. Meillä siis nousi tie pystyyn, jolloin ei ollut muuta mahdollisuutta kuin keskeyttää tutkimukset", Yliniva huomauttaa.
Krp tutki siviilisurmia murhina, ja Suomen rikoslain mukaanhan murha ei vanhene koskaan.
"Kannet eivät lopullisesti kiinni"
Keskusrikospoliisin tekemän esitutkinnan alusta lähtien oli Ylinivan mukaan ilman muuta selvää, että Venäjältä joudutaan pyytämään oikeusapua. Tämän avun yksilöimiseksi krp kuulusteli Suomen puolella useita kymmeniä ihmisiä. Asianomistajina kuultiin partisaanien iskuissa haavoittuneita ja surmansa saaneiden omaisia sekä todistajina muita tapahtumista tietäviä.
"Eli teimme kaiken se, mitä pystyimme täällä Suomen puolella", Yliniva toteaa.
Uhrien lukumäärän kasvu yksistään ei hänen mukaansa vaadi uusia tutkimuksia. "Kun saimme Venäjältä sellaisen vastauksen kuin saimme, niin tutkinta rikostutkinnan vuoksi ei toisi mitään lisävalaistusta siihen", Yliniva pohtii.
Tutkinnan keskeyttämispäätös ei kuitenkaan hänen mukaansa tarkoita tutkinnan lopettamista. "Eli tapauksen kannet eivät ole lopullisesti kiinni. Jos siis jotain kautta tulee esille sellaisia tietoja, että tutkintaa voidaan jatkaa, siihen ei ole estettä", Yliniva vakuuttaa.
Yhdistyksen tietoon lisää surmatapauksia
Keskusrikospoliisin esitutkinnassa todettiin, että jatkosodan aikana vuosina 1941?1944 Suomen puolelle tehtiin noin kolmekymmentä partisaanien hyökkäystä, joissa sai surmansa 154, haavoittui 53 ja katosi 19 siviiliä. Lisäksi 13 suomalaissotilasta kuoli näissä iskuissa.
Jatkosodan siviiliveteraanit ry on omissa selvityksissään päätynyt hieman suurempiin lukuihin. Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä kuolleiden määräksi saatiin 175, mutta sen jälkeen tapauksia on tullut esille vielä lisää. Yhdistyksen tämänhetkisten tietojen valossa uhreja olisi ollut ainakin 181.
"Uusia tapauksia on tullut ilmi esimerkiksi Kerimäeltä ja Suomussalmelta", kertoi yhdistyksen varapuheenjohtaja Kalevi Loisa torstaina Helsingissä. Tilaisuudessa julkistettiin yhdistyksen raporttikirja Sodankylässä vuonna 2002 pidetystä kansainvälisestä partisaanisodan sovitusseminaarista.
Samassa tilaisuudessa yhdistys jakoi kunniakirjat kuudelle henkilölle kiitokseksi heidän siviiliuhrien hyväksi tekemästään työstä.
Kunniakirjan saivat ulkoministeriön erityisasiantuntija Elisabeth Rehn, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, rikosoikeuden professori Terttu Utriainen, toimittajat Liina Putkonen ja Risto Arkimies sekä ruotsalainen Olof Palme -instituutin erityisasiantuntija Gunnar Lassinantti.