Dopingjutun asianomistajana STT on päässyt tutustumaan esitutkinta-aineistoon. Krp:n mukaan loppulausunnolle toimitetut esitutkintapöytäkirjat ovat kuitenkin salassa pidettävää aineistoa myös asianosaisille, kunnes juttu tulee esille oikeudessa tai syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta.
Tämä tarkoittaa sitä, että asianosaiset eivät saa paljastaa sivullisille muita kuin itseään koskevia tietoja. Jutun tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Pauli Huuskonen myöntää silti, että julkisuuslain esitutkinta-aineistoa koskevat pykälät ovat tulkinnanvaraisia. Hänen mukaansa dopingjutussa on epäselvää mitä tapahtuu, jos joku asianosainen julkistaa loppulausunnoille lähtenyttä esitutkinta-aineistoa.
"Jos julkistamisesta tehtäisiin rikosilmoitus, sitä varmaankin tutkittaisiin. Sitten syyttäjä ja käräjäoikeus pohtisivat, onko tapahtunut rikos. Ja kun ennakkotapausta ei taida olla, niin sen jälkeen mietittäisiin hovioikeudessa ja lopulta korkeimmassa oikeudessa", Huuskonen pohtii.
Vajaa kuukausi sitten STT julkisti selville saamiaan seikkoja esitutkinnasta sen jälkeen, kun Huuskonen oli purkanut määräämänsä ilmaisukiellon. Nyt Huuskonen korostaa, että hän ei ole tehnyt uutta päätöstä salassapidosta, vaan se perustuu suoraan lain tulkintaan. Ilmaisukiellossa oli kyse erillisestä pakkokeinotoimenpiteestä.
"Jos minulta kysytään, toivoisin ettei aineistoa levitettäisi julkisuudessa", Huuskonen sanoo. Salassapitorikoksesta voidaan tuomita enintään vuosi vankeutta ja salassapitorikkomuksesta sakkoja.