Kaleva
Rovaniemi Neuvostopartisaanien sodanaikaisten siviilisurmien rikostutkinta on kariutumassa Venäjän ilmoitukseen, että epäillyt rikokset ovat heidän silloisten lakiensa mukaan vanhentuneet.
Keskusrikospoliisi sai äsken vastauksen noin vuosi sitten jätettyyn oikeusapupyyntöön. Vastauksesta ei käy ilmi, kuka sen on antanut, mutta siinä todetaan, että sodan aikana Venäjällä oli voimassa vuoden 1926 rikoslaki. Sen mukaan murhakin vanhenee 10 vuodessa.
KRP on tutkinut partisaani-iskuja siviilirikoksina, joten juttu rauennee tähän.
"Näyttää siltä, että meillä ei ole enää keinoja edetä", tutkinnan johtaja, rikosylitarkastaja Pentti Yliniva sanoo.
Suomella ja Venäjällä on yhteistyöhön velvoittava rikostorjuntasopimus, mutta sen perusteella osapuolten ei tarvitse toimia omien lakiensa vastaisesti.
Suomessa tehdyn esitutkinnan mukaan henkirikosten tunnusmerkistö täyttyi iskuissa. Partisaanit eivät olleet varsinaista sotaväkeä, mutta heidän hyökkäyksissään Lapin ja itärajan suomalaiskyliin kuoli noin 150 siviiliä, joukossa naisia ja lapsia.
Ilman venäjän arkistotietoja ja epäiltyjen kuulemista KRP ei kuitenkaan pysty arvioimaan, kenen käskystä ja ketkä epäiltyihin murhiin ovat syyllistyneet.
Jos iskuja tutkittaisiin sotarikoksina, kyse olisi jo hallitusten välisestä asiasta, jossa pitäisi perehtyä myös Pariisin rauhansopimukseen. KRP päätyi tutkimaan iskuja siviilirikoksina, joihin laki antoi selvät osviitat.
"Henkilökohtainen käsitykseni on, että sotarikosten osalta Suomi on sopinut asiat allekirjoittaessaan rauhansopimuksen", Pentti Yliniva arvioi.
