Keskusrikospoliisi ei aloita esitutkintaa tutkintapyynnöstä, jossa esitettiin Nordea Bank Oyj:n ja eräiden suomalaisten yhtiöiden syyllistyneen törkeään rahanpesuun.
Tutkintapyynnössä esitetään, että Nordea olisi vastaanottanut yritysasiakkaiden pankkitileille siirtoja, joiden varat olivat peräisin Venäjällä vuonna 2007 tehdystä rikoksesta. Väitetyt varainsiirrot olisivat tulleet Nordealle Danske Bankista Virosta ja Ukio Bankista Liettuasta.
Keskusrikospoliisi teki tutkintapyynnön perusteella asiassa esitutkintalain mukaisen esiselvityksen, jonka mukaan tutkintapyynnössä epäilyttäviksi väitetyt toimet ovat tapahtuneet Virossa ja Liettuassa, eikä suomalaisviranomaisilla ole asiassa näin ollen toimivaltaa. Lisäksi Suomeen Nordeaan tehdyt varainsiirrot olivat tapahtuneet pääosin yli kymmenen vuotta sitten ja epäillyt teot olivat rikosoikeudellisesti vanhentuneita.
Poliisi tiedottaa, että niiltä osin kun tutkintapyyntöön kirjatut pyynnöt koskevat tuoreempia ajankohtia, poliisilla ei ole syytä epäillä, että Nordeassa tai tilinomistajilla olisi ollut tietoa epäilyttävistä toimista Baltiassa.
Tutkintapyynnöstä tai sen liitteistä ei poliisin mukaan myöskään ilmennyt, mitkä seikat tukevat väitettä siitä, että suomalaiset myyjäyhtiöt tai Nordean edustajat olisivat tienneet varainsiirtoja vastaanottaessaan, että rahat ovat peräisin Venäjällä tehdystä rikoksesta.
Nordea Bankin väitettiin jättäneen noudattamatta asiassa myös vuonna 2009 voimassa ollutta lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, jossa säännellään vaatimuksia asiakkaan tuntemisesta. Tämän osalta KRP totesi, että tuolloin voimassa olleen lain 40. pykälän rikkomisesta ankarin rangaistus oli sakkoa, eli syyteoikeus näistä teoista on vanhentunut vuonna 2011.
