Kromin kiiltoa kir­ja-hyl­lys­sä

Kirjahylly pullistelee eri kokoisista ja värisistä leluautoista. Keskimmäiselle tasanteelle on nostettu isohko kokoelma 1960- ja 1970-luvuilla Englannissa valmistettuja Corgi- ja Matchbox-autoja. Hyllyillä komistelee myös muutama kymmentuumainen autoköriläs, sekä rivi alkuperäisten Matchbox -leluautojen originelleja pahvibokseja.

Oulunsalolaisen Antti Savilammen leluautoharrastus sai alkunsa lapsuusmuistoista.
Oulunsalolaisen Antti Savilammen leluautoharrastus sai alkunsa lapsuusmuistoista.

Kirjahylly pullistelee eri kokoisista ja värisistä leluautoista. Keskimmäiselle tasanteelle on nostettu isohko kokoelma 1960- ja 1970-luvuilla Englannissa valmistettuja Corgi- ja Matchbox-autoja. Hyllyillä komistelee myös muutama kymmentuumainen autoköriläs, sekä rivi alkuperäisten Matchbox -leluautojen originelleja pahvibokseja.

"Kun on oikeasti autohullu, silloin on pakko saada kaikkea autoihin liittyvää rekvisiittaa", oulunsalolainen Antti Savilampi tunnustaa.

Hänen kokoelmistaan niin Fordin, Cortinan, Escortin kuin Taunuksen pienoismalleja.

"Olen kerännyt enimmäkseen sellaisia siviiliautoja, joita muistan nähneeni nuorena poikana 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa", Savilampi kertoo.

Kun oikeiden autojen keräilijä tarvitsee harrastuksellaan vähintään pienen teollisuushallin tai omakotitalon pihan, mahtuu leluautokeräilijän kokoelma hyvin vaikka minikokoiseen yksiöönkin. Pienimpien autojen yleisin valmistusmittakaava on 1:43.

"Leluautoja on kätevä kerätä, koska ne mahtuvat hyvin hyllyihin ja pahvilootiin", Savilampi kehuu.

Kesällä autoharrastajien tapahtumissa ja kiihdytysajotapahtumissa ympäri Suomen reissaava Savilampi pitää autojen pienoismallien keräilyä mukavana talvikauden harrasteena.

Ensimmäisen leluautonsa hän tilasi Huuto.netin kautta viitisen vuotta sitten. Nyt kokoelmissa on yli kaksi sataa autoa.

"Autot kuuluvat kirjahyllyyn, eikä minulla ole tapana leikkiä niillä asuntoni lattialla", hän tunnustaa.

Kuukaudessa Savilammen kokoelma karttuu noin kymmenellä pikkuautolla, joista hän tekee kauppaa Suomessa rekisteröityneiden leluautokeräilijöiden ja ulkomailla toimivien alan harrastajien kanssa.

Aloittavaa keräilijää hän opastaa keskittymään yhteen valmistajaan tai kokoluokkaan. 1970-luvun alussa keltaisesta muovista valmistettuja Matchbox-autoratoja tai kauko-ohjattavia leluautoja hän ei ole kokoelmiinsa kerännyt.

"Harrastajan on hyvä leluautojen keräilyn aloittaessaan selvittää, millaisia autoja hän itselleen haluaa, koska muuten koko homma karkaa helposti käsistä", hän opastaa.

Leluautojen lähtöhinnat liikkuvat kunnosta riippuen viiden ja kymmenen euron paikkeilla, mutta hyväkuntoisten pikkukaarojen hinnat saattavat nettihuutokaupassa nousta useisiin kymmeniin euroihin.

Arvokkaimmista, 1950-luvun alussa ruuveilla kokoonpannuista leluautoista liikkuu markkinoilla väärennettyjä versioita.

Savilampi kehottaa keräilijöitä pysymään tarkkana netissä myytävien autojen suhteen.

"Autot saatetaan maalata uusiksi. Osaan on vaihdettu pohjalevy. Akselisto ja renkaat saatetaan vaihtaa. Osa on ruuvilla kasattuja ja osa niitattuja. Jälkimmäisiä on vaikea koota uusiksi, koska jos ne hajottaa palasiksi, siitä jää aina jälki."

Ensimmäiset, 1900-luvun alussa valmistetut leluautot olivat isoja ja kömpelöitä, puusta veistettyjä pienoismalleja.

Metallisten leluautojen teollinen sarjavalmistus alkoi Englannissa 1930-luvulla ja paremmin tunnetut Matchbox - ja Corgi-merkit lanseerattiin maailmalle parikymmentä vuotta myöhemmin.

"Japanilaiset leluautot ovat monesti huomattavasti paremmin viimeisteltyjä, kuin monet nykyiset amerikkalaiset ja eurooppalaiset pienoismallit", Savilampi kehuu.

Ilmoita asiavirheestä