Euroopan unionin ulkoministerien on määrä tänään päättää, voidaanko jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa aloittaa aiemmin sovitun aikataulun mukaan, eli huomenna. Etukäteen kaikki viittaa siihen, että ministerien päätös on kielteinen. Niin sen ainakin pitäisi olla, jos olosuhteet eivät yllättäen muutu.
Joulukuussa pidetty EU:n huippukokous määritteli jäsenyysneuvotteluiden ehdoksi sen, että maa tekee täyttä yhteistyötä entistä Jugoslaviaa käsittelevän Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Käytännössä tässä on kyse yhdestä henkilöstä, kenraali Ante Gotovinasta, jonka Haagin tuomarit haluavat kuultavaksi.
Kroatian johto on väittänyt, ettei tiedä Gotovinan olinpaikkaa, eikä voi häntä siksi luovuttaa. Presidentti Stepan Mesic sanoi äskettäin olevansa täysin varma, ettei kenraali ole maassa. Haagin pääsyyttäjällä ja EU:n avainhenkilöillä on asiasta toinen käsitys. Heidän mukaansa Kroatian johto ei asiassa tee tarpeeksi. Gotovinan on uskottu olevan maan kansallismielisten piirien suojeluksessa.
Kenraali Gotovinaa epäillään sotarikoksista: yli sadan serbin murhasta ja yli 150 000 serbin karkotuksesta Kroatian ja Serbian välisessä sodassa 1995. Ongelmaksi asian tekee se, että tuon sodan aikana Gotovinasta tuli monen kroaatin silmissä kansallissankari, ja sellaisena hän on yhä pysynyt.
Kroatian johto haluaa vahvasti EU:n yhteyteen. Hintana on kuitenkin sen myöntäminen, että sotasankari saattoi olla sotarikollinen, ja hänet pitäisi siksi ottaa kiinni ja luovuttaa. Sisäpoliittisesti asia ei ole helppo, ja on selvää, että Gotovinalla on yhä maassa vaikutusvaltaisia ystäviä.
Kroatia on monessa suhteessa siinä kunnossa, että jäsenyysneuvottelut voitaisiin ilman muuta aloittaa. Eräät lähialueen maat, kuten Itävalta, tahtoisivat EU:lta myönteisen aloituspäätöksen Gotovinan kohtalosta riippumatta. Kielteinen kanta voikin tuoda arvaamattomia sisäpoliittisia seurauksia.
Ulkoministerien edessä ei ole helppo päätös. Kokonaisuus on silti pidettävä mielessä. Sellainen maa ei ole kypsä jäsenyysneuvotteluihin, jonka voi perustellusti epäillä suojelevan sotarikollisia. Tämä koskee yhtä lailla Kroatiaa nyt kuin mahdollisesti myöhemmin Serbiaa.
Kyse ei ole siitä, että ovea oltaisiin lopullisesti sulkemassa Kroatialta. Mutta kaikkien jäseneksi tahtovien on sitouduttava täysin mukaan yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja periaatteisiin, eikä siinä voi tehdä poikkeuksia.
paakirjoitus@kaleva.fi