Bukarest Naton uusiksi jäseniksi ovat Bukarestin-huippukokouksessa ehdolla Kroatia, Makedonia ja Albania.
Auki kuitenkin vielä on, kutsutaanko 26 maan sotilasliiton jäseniksi yksi, kaksi vai kolme ehdokasta vai jäävätkö kaikki kolme rannalle ruikuttamaan.
Avainasemaan nousee Kreikka, joka voi estää kaikkien jäsenyyden Makedonian nimikiistan vuoksi. Natossa päätökset tehdään yksimielisesti eikä määräenemmistöllä, kuten usein Euroopan unionissa.
Makedonian ongelma on sen nykyinen virallinen nimi "Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia", englannista lyhennettynä FYROM. Maa haluaisi liittyä Natoon pelkkänä Makedoniana. Kreikalle, jolla on pohjoisessa Makedonia-maakunta, tämä ei käy.
Makedonian uusin ehdotus nimekseen oli "Makedonian tasavalta (Skopje)" maan pääkaupungin mukaan, mutta Kreikka ei ole sillekään lämmennyt.
Teoriassa Kreikka voi olla niin tiukka, ettei se hyväksy sen paremmin Albaniaa kuin Kroatiakaan Nato-jäseneksi, vaikka enemmistö Nato-maista onkin valmis ottamaan kaikki kolme mukaan.
Toisaalta jos Kreikka estää vain Makedonian jäsenyyden, on mahdollista, että myös Albanian jäsenyys lykkääntyy, jotta Makedonia ei jäisi yksin joukon jatkeeksi, mikä heikentäisi alueen vakautta.
Todennäköisesti Makedonialle tarjotaan ehdollista jäsenyyttä, eli se todetaan jäsenyyskelpoiseksi heti, kun kahdenvälinen nimikiista Kreikan kanssa on ratkaistu.
Joidenkin arvioiden mukaan Kreikka ei estäisi itse jäsenyyspäätöstä, vaan jäsenyyden toteutumisen lykkäämällä sopimuksen ratifioimista hamaan tulevaisuuteen.
Edistyneimmän Kroatian jäsenyyden lykkääntymiseen ei uskota.
Varsinaiset liittymisprosessit kestävät joka tapauksessa aikansa, kun niistä päätetään erikseen kaikkien 26 Nato-maan parlamenteissa.
Makedonian nimikiista vaikeuttaa myös maan EU-taivalta, koska unionin jäsenyyteen tähtäävää lähentymissopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin jokainen EU-maa sen hyväksyy.