Kymmenen vuotta kestänyt EU-jäsenyysprosessi vauhditti Kroatian uudistumista. Muut entiset Jugoslavian tasavallat joutuvat käymään saman tien.
Kroatiasta tulee ensi maanantaina Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. Kroatia on Slovenian jälkeen toinen entisen Jugoslavian raunioille syntyneistä valtioista, joka on hyväksytty EU:hun.
Kroatian tie EU:hun kesti kymmenen vuotta, sillä Kroatia jätti jäsenyysanomuksen vuonna 2003. Jäsenyysprosessi vauhditti Kroatian uudistumista, joka oli EU-jäsenyyden edellytys.
Saman tien saavat talsia muut EU:hun pyrkivät entisen Jugoslavian valtiot.
Ennen kuin EU hyväksyy ne jäsenikseen on saatava varmuus muun muassa kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta ja oikeusjärjestelmän toimivuudesta.
Slovenia oli ensimmäinen hajonneen Jugoslavian liittotasavallan valtioista, joka hyväksyttiin EU:n jäseneksi vuonna 2004. Euroalueeseen se otettiin 2007.
Slovenian tietä tasoitti yhtäältä se, että se oli vaurain osa Jugoslaviaa ja toisaalta se, että sen onnistui välttää miltei kokonaan etnisiin puhdistuksiin johtaneet katkerat hajoamissodat. Sen sijaan Kroatia teki Serbiaan pesäeron katkeran sodan kautta.
Yhtenä Kroatian EU-jäsenyysehtona oli sotaan liittyvien rikosten käsittely. Kenraali Ante Gotovinan vapauttaminen viime vuonna Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa Yhdysvaltain painostuksesta oli kauneusvirhe muutoin hyvin menneessä prosessissa.
Kokemukset sekä Bulgarian että Romanian hyväksymisestä EU:hun ja Slovenian odotettua kivisempi tie olivat omiaan hidastamaan Kroatian pääsyä unionin jäseneksi.
Slovenia on joutunut tarkkailuluokalle maata ravisuttaneiden korruptioskandaalien ja surkean taloustilanteen vuoksi. Pitkin kevättä Slovenian on arveltu joutuvan hakemaan taloudellista apua muilta euromailta.
Kroatiaa on vaivannut etnisten ongelmien rinnalla korruptio. Pitkän jäsensyysprosessin aikana Kroatiassa tehdyt uudistukset antavat kuitenkin uskoa siihen, että sillä on tahtoa muuttua EU:n viitoittamaan suuntaan.
Samaa odotetaan myös muilta entisen Jugoslavian mailta Serbialta, Makedonialta, Montenegrolta, Kosovolta sekä Bosnia-Herzegovinalta, jotka tekevät tuloaan EU:hun.
Katkerat hajoamissodat 1990-luvulla saivat aikaan sen, että EU:ssa on pidetty tärkeänä Jugoslaviaan kuuluneiden maiden saamista jäseniksi. Näin voidaan parhaiten taata alueen vakaus.
Parin vuosikymmenen takaiset sodat vaikuttavat yhä ihmisten elämään entisen Jugoslavian alueella.
Viimeisenä katkerana kaskena on ollut Kosovo, jonka itsenäisyyttä Serbia ei ole halunnut tunnustaa. Tässäkin asiassa on päästy eteenpäin: Kosovon parlamentti hyväksyi torstaina EU:n sukkuloiman sopimuksen suhteiden normalisoinnista Serbian kanssa. Serbian parlamentti hyväksyi sopimuksen jo aiemmin.
Etnisten ryhmien välejä ei ole saatu täysin kuntoon muillakaan alueilla. Kansallinen uho on yhä kova ja voi johtaa vaikka mihin, jos se saa sytykkeen. Tämän vuoksi on tärkeää sitoa maat yhteen EU:n kautta.