Pääkirjoitus

Kris­til­li­set me­net­ti­vät mo­der­nit kasvot

Nyt myös EU:n parlamentissa on nähty suomalainen puolueloikka.

Nyt myös EU:n parlamentissa on nähty suomalainen puolueloikka. Kristillisdemokraattina europarlamenttiin valittu Eija-Riitta Korhola erosi torstaina puolueestaan. Saman tien hän siirtyi uuteen ryhmään. Korhola osallistuu europarlamentin EPP-ryhmän työhön, ainakin toistaiseksi sitoutumattomana. Samassa ryhmässä toimivat suomalaiset kokoomusmepit.

Korholan suunnan tarkistuksen tekee hieman arveluttavaksi se, että vielä kevään eduskuntavaaleissa hän tavoitteli kansanedustajuutta hylkäämänsä puolueen riveissä. Monelle äänestäjälle saattaa tulla mieleen, että sitoutuminen kristillisdemokraatteihin olisi ollut vahvempaa, mikäli paikka eduskunnassa olisi irronnut.

Nyt Korhola etsii huonolle eduskuntavaalitulokselleen syytä puolueen vaalitaktiikasta. Hän kertoo olevansa turhautunut ja tuntevansa voimattomuutta. "En ole kiinnostunut siitä, että puolue näyttäytyy joka vaaleissa uskontopuolueena."

Jokaisella on tietysti oikeus tarkistaa mielipiteitään, mutta silti lausunto tuntuu jälkijättöiseltä. Korhola asettui puolueen ehdokkaaksi jo silloin, kun se kantoi Kristillisen liiton nimeä. Kaikki politiikkaa seuraavat tietävät, että tuolloin puoluetta väritti myös vaaleissa nykyistäkin vahvemmin uskonnollisuus.

Ainoan euroedustajan ja puolueeseen modernia ilmettä tuoneen poliitikon menetys on Suomen kristillisdemokraateille kova paikka. Puolueen julkikuva vanhoillistuu huomattavasti. Kun Suomesta valitaan EU:n laajenemisen takia ensi kesäkuun EU-vaaleissa kaksi edustajaa aiempaa vähemmän, Suomen kristillisdemokraattien ainoa paikka on vaarassa. Niinpä myös puheenjohtaja Bjarne Kallis on lähdössä keräämään ääniä. Saman tehnee oululainen varapuheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen, joka voikin tehdä sen paremmalla omallatunnolla kuin Kallis. Hänellä ei ole nyt hoidettavanaan äänestäjien antamaa kansanedustajan mandaattia.

Korholan arvellaan siirtyvän kokoomuksen ehdokkaaksi eurovaaleihin. Vaikka ajatus saattaa kutkuttaa ehdokaspulaa potevaa kokoomusta, loikat eivät aina onnistu. Vain harvat pystyvät vetämään äänestäjänsä perässään loikissa. Demareista nuorsuomalaisten ja remonttiryhmän kautta takaisin demareihin kurvannut Risto Kuisma tai SMP:stä keskustaan luiskahtanut Sulo Aittoniemi ovat vetäneet persoonallisuuksina.

Aika näyttää, kykeneekö Korhola samaan. Seuraavalla kerralla hänen ei tarvitse pelätä uskonnon varjoon jäämistä. Oma karisma ja osaaminen ratkaisevat.


paakirjoitus@kaleva.fi