Kristillisen koulun perustaminen on taas noussut esille Oulussa. Hankkeen taustalla on joukko niin sanottuja vapaan suunnan kristillisiä tahoja. Koulun on määrä antaa peruskouluopetusta. Kovin laajalla pohjalla kouluhanke ei ole, sillä sen kummemmin Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat, kuin Oulun kaupungin opetusvirastokaan eivät tiedä asiasta mitään.
Oulun seudulla vahva lestadiolainen liike sanoutuu lisäksi suoraan irti hankkeesta.
Koulun perustamisesta järjestetään keskustelutilaisuus Pohjankartanossa maaliskuun 20. päivänä. Toistaiseksi yksikään edellä mainituista tahoista ei ole kutsua sinne saanut.
Kristillistä koulua on puuhattu Ouluun aiemminkin, mutta innokuutta asian viemiseksi eteen päin ei ole riittänyt. Nyt tilanteen nähdään muuttuneen, varapuheenjohtaja Eila Maunu Pohjois-Suomen ETRA ry:stä sanoo. Kristillisiin arvoihin nojaava yhdistys on yksi hankkeen ideoijista.
Monta mutkaa matkassa
Kristillisiä kouluja toimii eri puolilla Suomea useita. Kouluja on muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Espoossa, Jyväskylässä, Porissa ja Keravalla. Maan vanhin kristillinen koulu on vuonna 1932 perustettu Toivonlinna Piikkiössä.
Oulussa on tultu jälkijunassa lähinnä siksi, että uskonnollisuus on ollut kaupungissa vahva ilman kouluakin, Maunu arvelee.
Ennen kuin kristillinen koulu saa Oulusta mahdollisen jalansijan, on edessä monta mutkaa. Maunun mukaan jo etukäteen pyritään varmistamaan se, että hankkeen takana riittävästi ihmisiä. Ennen sitä ei kannata esimerkiksi lupakysymyksiä lähteä selvittämään. Tilakysymystä, sen kummemmin kuin muitakaan yksityiskohtia, ei ole vielä pohdittu.
Pohjankartanon tilaisuudessa mitataan Maunun mukaan todellinen kiinnostus asiaan.
"Tärkeätä olisi saada riittävän iso lasten vanhemmista koostuva tukiryhmä kasaan. Asiaan sitoutuneita vanhempia tarvitaan."
Jos intoa löytyy, tukiyhdistyksen perustava kokous järjestetään nopealla aikataululla. Tarkoitus on sen jälkeen ehtiä mukaan kaupungin "koulupalettiin", jossa Oulun kouluasioita viritellään uuteen uskoon, Maunu kaavailee.
Nopeimmillaan koulu voisi aloittaa toimintansa elokuussa 2005, Maunu laskee. Siitä, minkä laajuisena se aloittaisi, ei tässä vaiheessa ole käsitystä. Kokonaisuus riippuu Maunun mukaan yleisestä kiinnostuksesta.
Kutsua ei ole kuulunut
Kristillisen koulun toiminnan perusta olisi samankaltainen, kuin muissakin vastaavissa oppilaitoksissa. Niiden rahoituksesta tulee 90 prosenttia valtiolta. Jotkut saavat rahaa myös sijaintikunnilta. Loppurahoitus hankitaan varainkeruulla tukiyhdistysten toimesta.
Eri kirstilliset suunnat ovat muualla maassa mahtuneet Maunun mukaan hyvin saman katon alle. Esimerkiksi oppiriitoihin ei ole kompastuttu. Oppikysymykset onkin pidetty yleensä opetuksen ulkopuolella.
Evankelis-luterilaisille seurakunnille ei toistaiseksi ole tullut kutsua Pohjankartanon keskustelutilaisuuteen. Seurakunnat eivät ole edes asiasta tietoisia, tuomiorovasti Heikki Karvosenoja Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta sanoo. Hän on kuitenkin valmis keskusteluihin, jos kutsu käy.
Myös Oulun kaupungin opetusvirasto on tietämätön asiasta, opetustoimenjohtaja Pekka Pasanen sanoo. Virasto on silti valmis harkitsemaan osallistumista keskusteluun mikäli saa kutsun.
Lestadiolainen liike ei aio osallistua millään muotoa kouluhankkeeseen, pääsihteeri Aimo Hautamäki Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksestä toteaa. Hänen mukaansa normaali koulujärjestelmä tarjoaa Oulussa kaikin puolin riittävät edellytykset opetustyölle.