Kun henkilöhistoriaan kuuluvat sotalapsivuodet ruotsalaisessa kartanossa, 40 vuotta Kanadassa ja sitten paluu Suomeen, niin kodissakin näkyvät eri kulttuureiden vaikutukset. Ritva Tervo-Elder palasi Ouluun puolisen vuotta sitten. Muuttokuorma matkasi puolitoista kuukautta konteissa ensin junalla Montrealiin, sitten laivalla Hollantiin ja Raumalle ja lopuksi rekan kyydissä Ouluun.
"Halusin palata Ouluun. Kun äitini kuoli, minulle tuli tunne, että täällä ovat juureni ja tänne haluan palata", Tervo-Elander kertoo.
Perhe on vanhaa oululaista sukua. Tuomiokirkon ensimmäinen kirkkoherra Lithovius kuului sukuun, samoin Teuvo Pakkala vaimonsa kautta, ja vanhat oululaiset saattavat vielä muistaa Pasasten kenkäkaupan.
Kanadaan Ritva Tervo-Elder lähti kieltä oppimaan. Vuosi myöhemmin perässä tulivat hänen äitinsä ja veljensä. Kanadasta löytyi aviomies, ja nyt sinne vetävät tytär ja poika sekä lastenlapset, joille pitää viedä aina sinisiä teepaitoja, joihin on kirjailtu Oulu.
"On sanonta, että kerran Atlantin ylitettyään on aina ikävä toiselle puolelle. Niin minullakin", sanoo Ritva Tervo-Elder ja katsoo samalla nykyisen kotinsa ikkunasta lapsuutensa maisemia. "Tuolla isä kävi kalassa. Lähellä on myös kotikirkkoni. Kouluun kävelin patosiltaa pitkin."
Kodissa näkyvän rakkauden antiikkiin Ritva Tervo-Elder uskoo olevan peräisin ruotsalaisen aatelisperheen täynnä antiikkia olleesta linnasta, jossa hän vietti kaikki lapsuutensa kesät. Kiinnostus sisustamiseen johti niin pitkälle, että hän suoritti Illinoisin yliopistossa siihen liittyvän diplomin. Hän on ehtinyt käymään myös hopeasepän kurssin.
Yksi harrastus liittyy käsitöihin. Niinpä Ritva Tervo-Elder osallistuu kirkkotekstiilien suunnitteluun ja tekoon Kaukovainion seurakuntakotia varten. Kirkkokuoroonkin tämä rouva on jo ehtinyt.
"Suomalaisista on tullut poissaoloni aikana ystävällisempiä. Nykyään jutellaan myös täysin vieraille ja ollaan kohteliaita. Minuakin on tultu halaamaan ja kutsuttu Elisabeth Tayloriksi", hän nauraa.
Toki hän on käynyt Oulussa joka kesä äitinsä kanssa ja elämä tuntuu täällä aika samanlaiselta kuin Kanadassa. Samat tavarat ja tavat vallitsevat hänen mielestään nykyään kaikkialla.
"Käytännön asioihin on mennyt kuitenkin hurjasti aikaa. Se ihmetytti, ettei täällä ole asunnoissa kattovalaisimia valmiina kuten Kanadassa. Jouduin ostamaan heti seitsemän kattokruunua."
Toinen oudoksuttava asia on ollut, ettei Suomessa käytetä enää shekkejä, jotka Kanadassa ovat arkipäivää.
Etukäteen vähän pelotti Suomen talvi, vaikka olihan pakkasta Kanadassakin. Kanadasta tuotu auto hyytyikin pakkasten aikana, mutta nyt se taas kulkee. "Vaikka Oulun keskusta on pieni, niin ilman autoa en tulisi ollenkaan toimeen, kun matkat ovat muutoin niin pitkiä."
Ritva Tervo-Elder iloitsee melkein entiseltä kotikulmalta löytyneestä asunnosta, johon tehtiin täydellinen remontti ennen kuin hän muutti siihen. Nyt esimerkiksi kattoja koristavat kodin henkeen sopivat rosetit ja listoitukset.
Kaikki rakkaat Kanadasta tuodut huonekalut ovat löytäneet paikkansa. Lähes jokaiseen liittyy oma tarinansa. Suurin osa on huutokauppalöytöjä eri puolilta maailmaa. Matkustaminen on yksi Ritva Tervo-Elderin harrastuksista. "Ja aina on pitänyt raahata jotakin mukanaan kotiin."
Italiasta on upea barokkisohva sekä kodin kristallihiotut suuret koristellut peilit. Ranskasta on muun muassa maalauksia ja Laliquen lasikokoelma, Englannista antiikkiposliinia, Venäjältä ikonikokoelma ja Kiinasta cloisannetöitä. Kaukoitä on lempipaikkoja, mikä näkyy monina kodin esineinä.
Seiniä koristavat myös suurennuslasin avulla tehdyt maalauksen omaiset käsityöt, joiden taidokkuutta ei voi olla ihailematta. Ne ovat pieniä, mutta niiden tekeminen vaatii kuukausia kärsivällistä työtä.