Krimin tataarit ovat Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla kolmantena voimana venäjänkielisen enemmistön ja ukrainankielisen vähemmistön välillä.
Tataarit yrittävät pitää kiinni omasta kulttuuristaan, mutta ovat samalla tiukasti Ukrainan itsenäisyyden kannalla Venäjän vaikutusvaltaa vastaan. Tataareja yrittävät houkutella omaan leiriinsä myös ulkomaalaiset islamistit.
Neuvostoliitto karkoitti Krimin tataarit toisen maailmansodan loppuvaiheessa Keski-Aasiaan väittäen heidän olleen yhteistyössä vihollisen kanssa. 1960-luvun lopulta monet Krimin tataarit ovat vähitellen palanneet takaisin Krimille.
Nykyään heitä on Krimillä noin 250 000 eli noin 13 prosenttia niemimaan väestöstä.
Islamimistisaarnaajat
liikkeellä
Takaisinmuuttajia ovat koetelleet jo neuvostoajoilta periytyvät sosiaaliset ongelmat. He eivät ole suurelta osin saaneet takaisin entisiä maitaan ja asuinpaikkojaan ja työttömyys on korkea.
Tämän pohjalta voisikin ajatella, että tataariväestössä olisi hyvä kasvupohja ääriliikkeille kuten islamismille. Krimin tataarien kansallisen parlamentin Mejlisin puheenjohtajan Mustafa Jemilevin mukaan Krimin tataarit ovat kuitenkin pysyneet maltillisina.
"Muihin islamilaisiin alueisiin verrattuna en voi sanoa, että täällä olisi käynnissä jonkinlainen radikalisoituminen. Meillä on kuitenkin oma korkein edustuksellinen elimemme Mejlis. Emme voi sallia, että kaikenlaiset suuntaukset hallitsisivat moskeijoissamme", Jemilev sanoo.
Jemilevin mukaan Krimillä kuitenkin kulkee saarnamiehiä maista, joissa noudatetaan huomattavasti radikaalimpia islamin suuntauksia kuin perinteisesti Krimin tataarien keskuudessa.
"Heillä on paljon rahaa ja he pyrkivät saamaan kannattajia", Jemilev kertoo.
Tataarit toimivat
yksimielisesti
Jemilevin mukaan tataarit ovat lukumääräänsä suurempi poliittinen voima Krimillä sen vuoksi, että he ovat toimineet yksimielisesti.
"Kansallinen parlamenttimme Mejlis yhdistää käytännössä koko Krimin tataariväestöä. Vaikka meitä onkin vain 13 prosenttia väestöstä, yhtenäisyytemme ansiosta poliittinen painoarvomme on huomattavasti tätä prosenttilukua suurempi", Mustafa Jemilev selvittää.
Mejlis on kuitenkin lähinnä neuvoa-antava elin ilman todellisia poliittisia valta-oikeuksia Krimin autonomisessa tasavallassa.
Jamilevin mukaan Krimin tataarit tukevat Ukrainan presidenttiä Viktor Jushtshenkoa ja Ukrainan suuntausta Euroopan unioniin.
"Me tuemme presidentin linjaa turvata Ukrainan itsenäisyys ja suuntausta eurointegraatioon", Jemilev toteaa.
Käynnissä olevassa poliittisessa kiistassa Ukrainassa presidentin ja pääministeri Julia Tymoshenkon välillä Krimin tataarit Jemilevin mukaan asettuvat nähtävästi tukemaan presidenttiä.
Venäjän asema
Krimillä on vahva
Joka tapauksessa Mejlis vastustaa Venäjän vaikutusvallan kasvua Krimillä.
"Venäjän jatkuvat puheet pakkoukrainisaatiosta Krimillä eivät pidä paikkaansa. Yli 90- prosenttia kouluista Krimillä on venäjänkielisiä, lähes koko lehdistö ja useimmat televisiokanavat ovat venäjänkielisiä. Mitä venäläiset vielä haluavat? Ennemminkin pitäisi puhua siitä miten suojautua Venäjän vaikutusvallalta", Jemilev selvittää.
Jemilevin mielestä Venäjää pitäisi rankaista selkeästi Georgian tapahtumien vuoksi. Muuten seuraavaksi Venäjän agression kohteeksi voi joutua Ukraina.
"Venäjän toiminta Kaukasiassa antoi selvästi lisää pontta venäläisille separatisteille täällä. He käyttäytyvät nyt varmemmin ja luulevat, että voivat tehdä mitä vain. He uskovat, että Venäjä kyllä auttaa, jos heitä loukataan", Mustafa Jemilev arvelee.
Jemilevin mielestä Ukrainan olisikin syytä häätää Venäjän Mustanmeren laivasto Krimin Sevastopolin laivastotukikohdasta jo ennen vuokrasopimuksen loppumista vuonna 2017.