Kriketin asema on Suomessa vuosi vuodelta vankistunut, vaikka uskonnosta ei lajin suurmaiden, muun muassa Intian ja Pakistanin tapaan vielä olekaan kyse. Krikettiliitolla on yhteistyösopimus Kuortaneen urheiluopiston kanssa vuoteen 2008 asti.
-- Järjestämme Kuortaneella leirejä maajoukkueelle ja harrastajille ja pelaamme lisäksi halliturnauksia. Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus on ollut erityisen innostunut lajistamme, sillä krikettipallon syöttämisen heittoradassa on paljon yhteistä keihäänheiton kanssa, Suomen krikettiliiton varapuheenjohtaja Sanjeev Kad kertoo.
-- Olemme järjestäneet lajista kursseja liikunnanopettajille, jonka jälkeen krikettiä on alettu pelata useissa kouluissa, Kad jatkaa.
Nuoria lajiin tarvitaan lisää, sillä harrastajia on Suomessa yhteensä 600--700, joista 200 liiton alaisia pelaajia. SM-sarjapelaajien joukosta löytyy peräti 18 eri kansalaisuutta. Suomalaisiakin on mukana, mutta suurin osa lajiin taitureista on Aasian eteläisistä maista Suomeen opiskelemaan tulleita nuoria. Joukkueet tulevat Helsingin lisäksi maamme suurimmista kaupungeista, Tampereelta, Turusta, Espoosta ja Vantaalta.
Miesten maajoukkue on sekoitus syntyperäisiä suomalaisia sekä kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia pelaajia. Lisäksi joukkueeseen saa kuulua kaksi ulkomaiden kansalaista, jotka toimivat joukkueen ohjaajina.
Suomi pelaa elokuun lopulla Belgian Antwerpenissä Euroopan alueen 4. divisioonan turnauksessa yhdessä Sveitsin, Kyproksen ja Luxemburgin kanssa.
-- Putosimme viime vuonna omaa tyhmyyttämme ja olemme nyt ennakkosuosikkeja nousemaan takaisin 3. divisioonaan. Lupaavien nuorten pelaajiemme ansiosta uskon, että voimme päästä lähelle 1. divisioonan tasoa viiden vuoden sisällä, Kad pohtii.
Ykkösdivisioonasta joukkueet karsivat maailmanliigaan, jossa lajin "isot pojat" pelaavat maailmanmestaruudesta seuraavaksi Länsi-Intiassa ensi vuonna.