Ylivieska Oulun lääninhallituksen terveydenhuollontarkastaja Tytti Tuulos antaa yleisarvosanan hyvä kattavasta kriisityöverkostosta terveyskeskuksissa.
Hän kiittelee Oulun trauma- ja terapiakeskusta, joka projektityyppisesti alkoi nostaa ykkösasiana Suomessakin kriisityön koulutusta ja osaamista 1990-luvun puolivälissä. Silloin syntyivät jälkipuintiryhmät.
Tuuloksen huoli on, ovatko kunnat huolehtineet kriisipalvelujen voimavaroista, kun terveyskeskuksissakin ollaan taloudellisesti tiukoilla. "Terveyskeskusten kriisiryhmät ovat kyllä nimellisesti olemassa, mutta ovatko ne kokoontuneet vähään aikaan, ja onko ryhmiin saatu uutta väkeä, kun entisiä on poistunut. Asia vaatii ylläpitoa."
"Kunnallisesti olisi selvitettävä, että ryhmä toimii. Näin siitäkin syystä, että terveyskeskusten kriisiryhmät olisi valmis verkosto laajempaankin kriisityöhön."
Tuulos toteaa, että kunnat ovat toisaalta satsanneet psykososiaaliseen hyvinvointiin. Voimavaroja on lisätty muun muassa oppilashuoltoon. Koulutusta on lisätty vakavimpien päihde- ja huumeongelmien hoitoon. Tukiverkostoa ei kuitenkaan Tuuloksen mielestä ole riittävästi kysyntään nähden.
Terveydenhuollontarkastaja Riitta-Liisa Paasivirta Lapin lääninhallituksesta toteaa, että lähes jokaisessa Lapin läänin kunnassa on jonkinlainen kriisiryhmä.
"Pienemmistä kunnista, joissa ei ole terveyskeskuksen vuodeosastoa, ryhmä puuttuu. Niissäkin apua voidaan järjestää paikkakunnalta, jossa ryhmä on."
Paasivirta sanoo, että asiantuntemuksen ylläpito on vaikeaa, kun pienessä kunnassa on kriisityötilanteita on harvoin. "Rovaniemellä on kriisikeskus ja Kemissä Turvapoiju. Niistä on saatavissa apua tarpeen tullen."