EU:n perustuslakia valmistelevaa hallitusten välistä konferenssia varjosti perjantaina Napolissa selvästi alkuviikolla tapahtunut riita vakaussopimuksen rikkomisesta. Jäsenmaiden ulkoministerien oli tarkoitus viimeistellä perustuslakiehdotuksen muotoiluja, mutta puheenjohtajamaa Italia lyhensi jo ennakkoon kokousta, eikä selkeitä johtopäätöksiä ollut odotettavissa.
Ääneen ei vielä puhuttu kriisistä. Hollannin edustaja, valtiosihteeri Atzo Nicolai totesi, ettei perustuslakiehdotusta voi käsitellä ikäänkuin kuin mitään ei olisi tapahtunut. "Euroopan kansalaisten luottamusta ja sopimusten pitävyyttä on vakavasti loukattu", ulkoministeriä edustanut valtiosihteeri totesi.
Kokouslähteiden mukaan Hollanti sai tukea ja ymmärrystä Suomelta, Ruotsilta, Itävallalta ja Espanjalta. Maat vastustivat myös Ecofin-kokouksessa Ranskan ja Saksan vapautusta rangaistusmenettelystä liian suuren budjettialijäämän vuoksi.
Italia ei valmis
johtopäätöksiin
Hollannin linjoilla olivat myös Euroopan parlamentin edustajat. Parlamentin toinen edustaja Elmar Brok totesi, että jos vielä yksi tällainen vakava epäonnistuminen tapahtuu, unioni joutuu vakavaan kriisiin
Komission puheenjohtaja Romano Prodi lähetti avoimen kirjeen Italialle syyttäen valtiovarainministeri Giulio Tremontia siitä, ettei tämä tehnyt mitään estääkseen Ranskaa ja Saksaa rikkomasta edelleen vakaussopimusta.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) valitti sitä, ettei puheenjohtajamaa Italia yrittänyt tosissaan viedä neuvotteluja eteenpäin. Tuomiojan mukaan kokouksessa olisi perjantaina voinut saada puolisen tusinaa kohtaa alta pois, mutta puheenjohtaja ei tällaista menetelmää toteuttanut.
"Tämä on puheenjohtajan valitsema menettelytapa. Olisi ollut hyvä, jos osasta asioista olisi voitu vetää johtopäätökset. Noin puolesta tusinasta olisi oillut mahdollisuus löytää yksimielisyys", Tuomioja arvioi.
Tuomiojan mukaan paineet kasvavat liian suuriksi, jos aikataulusta aiotaan pitää kiinni. Teoriassa hänen mukaansa on vielä mahdollista saada sopimus valmiiksi joulukuun huippukokouksessa.
Italia aikoo tuoda vielä lauantaina uuden ehdotuksen neuvottelupöytään. Perjantaipäivän istunnossa käsiteltiin muita sopimusehdotuksen kohtia kuin kaikkein vaikeimmiksi osoittautuneita institutionaalisia kysymyksiä.
Komission kokoonpanosta, EU:n presidentin ja ulkoministerin asemasta keskustellaan lauantaina. Benelux-maat aikovat tehdä esityksen presidentin, ulkoministerin ja komission puheenjohtajan virkojen kierrättämisestä.
Kristilliset arvot ehkä
julistuksen muotoon
Ministerit kävivät perusteellisen keskustelun kristillisten arvojen mukaanottamisesta perustuslakisopimukseen. Tuomiojan mukaan riittävän moni maa teki selväksi, miksi ne eivät halua kristinuskosta mainintaa itse sopimukseen. Tuomioja toi Suomen puolelta ehdotuksen, jonka mukaan kristilliset arvot voitaisiin allekirjoittaa julistuksen muodossa.
Usea maa arveli, että tältä pohjalta voitaisiin löytää ratkaisu. Muun muassa Ruotsi, Tanska ja Belgia ovat sitä mieltä, ettei kristinuskoa ja Jumalaa mainita sopimuksessa missään muodossa.
Tuomioja toi keskusteluissa esille myös Suomen kannat harvaan asutuista alueista ja Suomen työeläkejärjestelmästä. Harvaan asuttuja alueita ei ole erikseen mainittu tähänastisissa ehdotuksissa. Suomi aikoo kuitenkin pitää kiinni jo aikaisemmissa huippukokouksissa vahvistetusta käytännöstä, että ne huomioidaan.
Suomi pitää kiinni
poikkeuksistaan
Komissio on esittänyt, että uudessa perustuslaissa luovuttaisiin poikkeuspöytäkirjoista.
Suomen TEL-järjestelmä on liittymissopimuksessa hyväksytty poikkeuksen eikä aio siitä luopua. "Olemme sytyttäneet keltaisen valon", Tuomioja totesi.
Puolustusyhteistyöstä ministerien oli määrä keskustella perjantai-illan illallisella. Kokoukseen odotettiin suurten jäsenmaiden Saksan, Ranskan ja Britannian ehdotusta yhteisestä suunnitteluelimestä. Asiantuntijatasolla käytyjä neuvotteluja jatkettiin kuitenkin Berliinissä, eikä valmiita ehdotuksia odotettu illalliselle.