Rahoitusala on sisäistänyt eurokriisissä sen, että valvontaa on harmonisoitava, vakuuttaa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
"Poliittisesti on todella tärkeää, että säännöt ovat entistä yhtenäisemmät." Hän hyväksyy periaatteessa kaikki yhtenäistämistoimet, kunhan säännöt ja kustannukset ovat samat kaikille.
Vääntöä käydään nyt etenkin tulevien pankkikriisien varalle kerättävästä vakausrahastosta. Näillä näkymin pankkien kriisirahoitus tultaisiin järjestämään kansallisesti. Komission mallissa kansalliset rahastot verkostoituisivat toimimaan hädän tullen toinen toistensa tukena. Tämä sopii etujärjestöille.
Komissio ehdotti kesällä ensisijaisesti rahastoa, joka toimisi sen peukalon alla: "Tällä hetkellä se ei ole jäsenvaltioiden mielestä realistinen malli."
Osa jäsenvaltioista ei hyväksy EU:n eikä kansallisten rahojen korvamerkitsemistä finanssikriisitarpeisiin. Toiveena on ollut vain vakausmaksu, joka menisi suoraan kansalliseen budjettiin.
Kymmenkunta maata suunnittelee tai toteuttaa jo kansallisia kriisitoimenpiteitä. Esimerkiksi Iso-Britannia syöttää rahoja suoraan kansalliseen budjettiin. Suomessa ei pidetä tarkoituksenmukaisena edetä muita nopeammin, Kauppi toppuuttaa.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!