Oulu Rahoitusala on sisäistänyt eurokriisissä sen, että valvontaa on harmonisoitava, vakuuttaa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
"Poliittisesti on todella tärkeää, että säännöt ovat entistä yhtenäisemmät." Hän hyväksyy periaatteessa kaikki yhtenäistämistoimet, kunhan säännöt ja kustannukset ovat samat kaikille.
Vääntöä käydään nyt etenkin tulevien pankkikriisien varalle kerättävästä vakausrahastosta. Näillä näkymin pankkien kriisirahoitus tultaisiin järjestämään kansallisesti. Komission mallissa kansalliset rahastot verkostoituisivat toimimaan hädän tullen toinen toistensa tukena. Tämä sopii etujärjestöille.
Komissio ehdotti kesällä ensisijaisesti rahastoa, joka toimisi sen peukalon alla: "Tällä hetkellä se ei ole jäsenvaltioiden mielestä realistinen malli."
Osa jäsenvaltioista ei hyväksy EU:n eikä kansallisten rahojen korvamerkitsemistä finanssikriisitarpeisiin. Toiveena on ollut vain vakausmaksu, joka menisi suoraan kansalliseen budjettiin.
Kymmenkunta maata suunnittelee tai toteuttaa jo kansallisia kriisitoimenpiteitä. Esimerkiksi Iso-Britannia syöttää rahoja suoraan kansalliseen budjettiin. Suomessa ei pidetä tarkoituksenmukaisena edetä muita nopeammin, Kauppi toppuuttaa.
Komissiolta odotetaan keväällä eurooppalaista ratkaisua, joka tulisi voimaan 2012-13. Hyvänä mallina Kauppi pitää Ruotsin vakausrahastoa. Ruotsin malli tarkoittaisi Suomessa noin 100 miljoonan euron etukäteisrahastointia per vuosi. Lisärasitus onnistuisi pankeille ilman merkittäviä korotuksia lainahintoihin, Kauppi arvelee.
Kaupin mukaan Suomessa ei ole erityistä tarvetta varautua pankkiongelmiin. Finanssivalvonnan tuoreiden vakavaraisuustietojen mukaan pankit ja vakuutukset kestäisivät vakavammissakin turbulensseissa. Suomen valtion luottokelpoisuutta heijastavat arvot taas ovat jopa paremmat kuin Saksan ja Ranskan.
Vastikään euromaat päättivät, että myös pankit vedetään velkojina vastuuseen 2013 jälkeen. Tosin vasta sitten, jos velallisesta tulee täysin maksukyvytön. Esimerkiksi Kreikka ei ole ollut maksukyvytön.
Komission kriisinhallintamalli perustuu "elämätestamenttiin" eli etukäteislausekkeisiin, joihin kirjataan tarkkaan kuka kärsii tappiot. "Meillä ei ole mitään tätä vastaan", Kauppi toteaa ja ennakoi pankkien joutuvan mahdollisessa kriisissä maksumiehiksi toistensa ongelmissa. "Etukäteen on helpompi määrittää vastuut", Kauppi vakuuttaa.
Konkreettisesti linjaus tarkoittaa sitä, että valtioiden uusien velkasopimusten mittasuhteet laajenevat. Monimutkainen laskenta nostaa lainan kustannuksia.
EU-komissiossa olisi Kaupin mukaan tekeillä myös yhteisöveroaluetta pohjustava hanke, johon jäsenmaat voivat liittyä mukaan vapaaehtoisesti. "Veropohjan osalta tarvitaan enemmän yhteistyötä, sillä toimimme avoimessa markkinassa."
Verotus on ollut viimeinen alue, josta ei ole löytynyt yhteistä poliittista tahtoa. Askel harmonisointia kohti otettiin viikonloppuna, kun Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy päättivät edistää verotuksen yhtenäistämistä.