Kriisirahastojen on oltava riittävän suuria ollakseen uskottavia. Suomi haluaa IMF:n mukaan pysyvään rahastoon. Se onnistuu vain, jos EU kasvattaa tarvittavat puskurit.
Euroopan velkakriisissä ei ole varaa löysäillä, vaan koko ajan on varauduttava pahimpaan. Siksi heinäkuussa aloittavan pysyvän kriisirahaston on oltava riittävän suuri, jotta palomuurista tulee uskottava tekijä markkinoille.
Rahaston tarkoitus on estää kriisit, joita Euroopan johtajat ovat jo parin vuoden ajan padonneet toistuvissa kriisikokouksissa. Tähänastiset toimet ovat olleet hätäapua, mutta pysyvä kriisirahasto varautuu tulevaan.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) varovaisen muotoilun mukaan palomuuria on kasvatettava ”jonkin verran”. Urpilainen hakee suurelta valiokunnalta selkänojaa Suomen päätökselle. Suuren valiokunnan linjaus selviää perjantaina juuri ennen EU:n valtiovarainministereiden Kööpenhaminan-kokousta.
Suomi on pitänyt kiinni siitä, että kriisirahastojen yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 500 miljardia euroa. EU-komissio on esittänyt 940 miljardin euron kassaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja talousjärjestö OECD ovat vielä suuremman potin kannalla.
Tilanne on paineistettu, sillä tiettävästi vain Saksa, Suomi ja Viro vastustavat rahaston kasvattamista.
Suomi on koko ajan korostanut, että IMF:n pitää ottaa kriisirahastossa suurempi rooli. IMF puolestaan on sitonut mukaantulonsa ehdoksi sen, että EU:n on kasvatettava osuuttaan.
Saksa on taipumassa siihen, että kriisirahaston koko kasvaisi 700 miljardin euron suuruiseksi. Rahastolle tarvitaan riittävät muskelit, jos myös suuret jäsenmaat joutuisivat turvautumaan apuun.
Suomi on kiperässä tilanteessa, kun rahastoja pitäisi kasvattaa lisäämättä kuitenkaan Suomen vastuita. Viisasta on kuitenkin taipua kasvattamaan kriisirahastoa, jos se on IMF:n mukaantulon ehto.
Esillä on ollut malli, jonka mukaan väliaikaisen vakausvälineen jäljellä olevat varat, noin 240 miljardia euroa, siirrettäisiin pysyvään kriisirahastoon.
Suomen kannalta siirto olisi hyvä asia, sillä silloin takausvastuut eivät kasvaisi merkittävästi nykyisestä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen tavoin ollut haluton kasvattamaan Suomen vastuita enää yhtään enempää.
Tarkennettujen laskelmien mukaan Suomen takausvastuut nykyisessä väliaikaisessa rahoitusvakausvälineessä voivat kasvaa enimmillään yli 30 miljardiin euroon aiemmin kerrotun vajaan 14 miljardin euron sijaan. Toteutuessaan takausvastuut kasvattaisivat Suomen julkista velkaa.
Tilanne on viime aikoina hieman helpottunut, kun Euroopan keskuspankki EKP on kahdessa erässä pumpannut yhteensä tuhat miljardia euroa halpakorkoista lainaa pankeille. EKP:n tukitoimet eivät kuitenkaan riitä, vaan pysyvän kriisirahaston muskeleita on kasvatettava.
Jäsenmaiden on samaan aikaan, uuden taloussopimuksen mukaisesti, huolehdittava siitä, että velkakriisien taltuttamiseksi suitsitaan velkoja ja budjettivajeita samalla kun toteutetaan rakenneuudistuksia.
”Suomi on puun ja kuoren välissä. Kriisirahastoa on kuitenkin kasvatettava, jotta IMF saadaan mukaan.”