Venäjän ja Georgian välinen sota kaksi vuotta sitten repi hajalle eteläisen Kaukasuksen hauraan status quon. Nyt alueen pelätään olevan uuden konfliktin edessä.
Kriisipesäke on Azerbaidzhanin alueella sijaitseva armenialaisenemmistöinen Vuoristo-Karabah, joka on Armenian miehittämä.
"Yli 20 000 armenialaista ja azerbanilaista sotilasta vahtii toisiaan rajalla. Tänä vuonna yli 20 sotilasta on saanut surmansa", kuvaa jännittynyttä tilannetta Brysselissä toimivan ajatushautomon Armanda Paul.
Vuoristo-Karabahin konflikti leimahti ensimmäisen kerran 1988, jolloin alueen armenialaisenemmistö vaati itsenäisyyttä. Täysimittainen sota alkoi 1990-luvun alussa. Tuloksena oli 30 000 kuollutta ja lähes miljoona azeripakolaista.
Tulitaukosopimus saatiin aikaan 1994. Viidenneksen Azerbaidzhanin pinta-alasta käsittävä Vuoristo-Karabah ja seitsemän muuta pienempää aluetta jäivät Armenian miehittämiksi. Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi. Mikään valtio ei ole sitä tunnustanut.
Paul arvostelee länsimaita välinpitämättömyydestä konfliktin ratkaisemiseksi. "EU:n Etelä-Kaukasuksen erityisedustajan paikka lopetetaan ensi vuonna unionin uusien ulkosuhteiden järjestelyjen vuoksi."
"Kaukasuksella kesällä vieraillut USA:n ulkoministeri Hillary Clintonkin tyytyi toistamaan maansa kannan rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi. Lännen vähäinen mielenkiinto on avannut oven Venäjän vaikutusvallan kasvulle."
Azerbaidzhan ja Armenia käyttävät suuria summia aseistautumiseen. Azerbaidzhan on saanut lisää itseluottamusta öljy- ja kaasurahoista. Armenia puolestaan tukeutuu Venäjään.
Lue lisää tiistain Kalevasta!