Mitäpä sitä kaunistelemaan: Alavieskan talous on kuralla kuin mahatautisella sonninmullikalla. Onneksi uusi valtuusto valitsi johtoon naisenergiaa. Naisethan kutsutaan hätiin silloin, kun muut keinot on käytetty, vai?
"Jaa-a. Kyllä tässä on valittu ihmisiä, jotka ovat valmiit tekemään parhaansa. Roolimme ei ole solistin rooli, vaan me olemme kapellimestareita, joiden tarkoitus on saada muu porukka soittamaan yksiin", kunnanhallituksen puheenjohtaja Meeri Rinta-Jouppi (kesk.) kuvaa ja katsoo kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Anna-Leena Braxia (kesk.).
Naisilla on vahva edustus myös lautakunnissa, sillä sekä perusturvalautakuntaa (Marja Isokääntä, kesk.) että sivistyslautakuntaa (Maarit Karhula, kesk.) johtaa nainen. Suunnat on antanut jo ajat sitten Eila Malinen (kesk.), joka oli Suomen ensimmäisiä valtuuston naispuheenjohtajia.
Alavieskalaiset eivät
ole mitään kyräilijöitä
"Täällä on otollinen maaperä. Naisiin on opittu luottamaan", Brax linjaa.
"Maaseutupaikkakunta voisi olla vanhoillinen, mutta Alavieska ei ole. Sukupuolen, syntyperän eikä raamien perusteella ei luoda ihmisestä kuvaa, vaan siitä, millainen hän oikeasti on", Rinta-Jouppi vakuuttaa.
Naiset kehuvat kilvan alavieskalaisten luonnetta. Kumpikin on asunut paikkakunnalla pitkään: kolarilaissyntyinen Rinta-Jouppi vuodesta 1978, alavieskalaissyntyinen Brax paluumuuttajana vuodesta 1984.
"Ilmapiiri ja ihmiset ovat hienoja. Suorapuheisia, välittömiä eikä turhia kyräilijöitä", Brax muotoilee.
"Avoimuus, välittäminen ja ihmisten huomioiminen - palvelu kaupoissa ja naapurissa", Rinta-Jouppi lisää listaan.
Liisteristä ylös,
vaikka väkisin
Oli jo unohtua, että asiat ovat huonolla tolalla - siis kunnan raha-asiat. Vuoden 2005 talousarviossa vuosikate on räätälöity 700 000 euroa miinukselle ja tilikauden tulos on miinusmerkkinen 1,3 miljoonaa euroa.
Lainakanta per asukas on noussut maan keskiarvon yläpuolelle 1 300 euroon. Uuden lainan määrä tälle vuodelle on 1,5 miljoonaa markkaa, vaikka veroprosenttikin nousi 19,25:stä 19,50:een.
"Syömme kuormasta", Rinta-Jouppi myöntää lainaamisen.
Kaiken lisäksi ensi vuosi on vielä huonompi.
"Raadollisia asioita, joissa ei ole mitään positiivista. Olemme semmoisessa liisterissä", Brax murehtii.
Kädet pysyvät alhaalla, tappiomieliala poissa. Kaksi Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän naista eivät luovuta.
Terveydenhoitaja Brax ja terveysvalvonnan johtaja, vastaava eläinlääkäri Rinta-Jouppi tietävät, miten sairaita hoidetaan. Olkoon se sitten vaikka kunta.
Yhteistyö korostuu naisten puheessa. Yhteistyötä tarvitaan sekä Alavieskan sisällä että Alavieskan, Ylivieskan ja Sievin välillä sekä myös seutukunnittain.
Yhteinen
luovuus likoon
"Emme ole irti muusta maailmasta. Samoja juttuja on tehty ja tehdään muuallakin. Palvelut pitää saada tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia. Lisäksi työntekijöiden eläköityminen tuo mukanaan omat haasteensa. Se taas lisää epävarmuutta ja pelkoja", Anna-Leena Brax myöntää.
"Tarvitsemme kaikkien luovuuden likoon. Me luottamushenkilötkin olemme kuntalaisia, eikä meistäkään ole mukava tinkiä palveluista. On vain pakko", Meeri Rinta-Jouppi surkuttelee.
Kouluverkko on tarkastelun alla, samoin ruokahuolto. Teollisia työpaikkoja tarvittaisiin lisää. Nuorisotalon kohtalo on auki. Lapsia syntyy 30-40 vuodessa, mikä tarkoittaa lähes 60 oppilaan tiputusta oppilasmäärissä vuoteen 2010 mennessä.
Miten tällaisessa tilanteessa kukaan viitsii nousta vastuunkantajaksi hallitukseen?
"Täydellinen tyhmyys yhdistettynä hullunrohkeuteen", Rinta-Jouppi virnistää.
Kyse on kuitenkin rahasta - vain rahasta. Muuten asiat ovat Alavieskassa hyvin.