Eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyy omalta osaltaan kriisinhallintalain säätämisen pysyvänä poikkeuksena perustuslakiin. Presidentti voi siten päättää Suomen osallistumisesta myös EU:n toimeenpanemaan kriisinhallintaan.
Valiokunta sai perjantaina valmiiksi kriisinhallintalakia koskevan lausuntonsa. Se pitää perusteltuna pyrkimystä välttää kahden erilaisen päätöksentekojärjestelmän luomista. Osallistumispäätös perustuu kuitenkin joka tapauksessa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteiseen kannanmuodostukseen.
Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että valtioneuvostolle kuuluu edelleen Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu. Siihen kuuluvat vastaisuudessakin myös sotilaallista kriisinhallintaa ja unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat.
Eduskunnassa ei aiota muuttaa hallituksen esitykseen sisältyvää ns. mandaattipykälää. Sen mukaan Suomi voi osallistua YK:n valtuuttaman sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös Etyjin, EU:n sekä muun kansainvälisen järjestön tai maaryhmän toimeenpanemiin operaatioihin.
Nykyinen rauhanturvalaki sulkee pois Suomen osallistumisen sotilaalliseen pakotetoimintaan, jolla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston tai Etyjin hyväksyntää. Lakiesityksestä ensi viikolla mietinnön tekevä ulkoasiainvaliokunta tyytyy hallituksen esityksen muotoiluun, vaikka valiokunnassa on aiemmin ollut haluja poistaa maininnat valtuutuksesta ja korvata se pelkällä toteamuksella YK:n periaatteiden noudattamisesta.
Mandaattikysymys oli esillä myös puolustusvaliokunnan käymissä keskusteluissa. Valiokunnan enemmistö ei halunnut puuttua pykälään. Vasemmistoliiton Jaakko Laakso ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallis jättivät kuitenkin valiokunnan lausuntoon erilliset eriävät mielipiteet, joissa halutaan säilyttää edellytys YK:n valtuutuksesta tai hyväksynnästä.