Kansainvälinen rahoituskriisi huolettaa talousviisaita. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen totesi torstaina, että tilanne on huolestuttava.
"Kukaan ei tiedä, mihin tämä pysähtyy, ja mitkä kriisin seuraukset reaalitalouteen, tuotantoon ja työllisyyteen tulevat olemaan", Pekkarinen totesi.
Ratkaisevaa on nyt, miten Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi vaikuttaa Eurooppaan. Pekkarinen uskoo sen selviävän lähiviikkojen aikana.
Finanssikriisin suorilta vaikutuksilta Suomi on Pekkarisen mukaan tällä hetkellä hyvin suojassa. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja pitäneet pintansa parhaimpien pankkien joukossa.
"Kriisin vaikutukset tulevat Suomeen välillisinä kansainvälisen tilanteen heikkenemisen kautta", Pekkarinen arvioi.
Osakemarkkinoilla on toistaiseksi liikuttu Pekkarisen mielestä vielä siedettävissä lukemissa. Arvon aleneminen näkyy eläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuuden arvossa, mutta yhtiöt ovat siihen myös varautuneet.
Kotitalouksilta
toivotaan luottamusta
Pekkarinen toivoo, että kotitaloudet säilyttäisivät kaikesta huolimatta tulevaisuuden uskonsa ja luottamuksen talouden kulkuun. Hän muistuttaa, että valtion ensi vuoden verokevennykset vahvistavat reilusti kotitalouksien ostovoimaa.
Työllisyyskehitys on Pekkarisen mukaan toinen tärkeä elementti Suomen selviytymisessä kansainvälisessä notkahduksessa. Mitä paremmin työllisyydessä pärjätään, sen tehokkaammin kehä toimii ja kulutus jatkuu.
Valtiovarainministeriö arvioi kesällä, että vaikka työllisyyden kasvu pysähtyy joksikin aikaa, niin merkittävää työllisyyden laskua ei tapahdu, ja että työttömyysastekin on hiukan alenemaan päin.
Heikompien aikojen sietokyky on Pekkarisen mukaan Suomessa paljon parempi kuin 1990-luvun alun laman kynnyksellä. Hän huomauttaa, että suomalaisten yritysten kannattavuus on jo pitkään ollut korkealla tasolla ja omavaraisuusaste ihan toista luokkaa kuin aikaisemmin.
"Sekin on muistettava, että suomalaisen teollisuuden syömähampaan, konepajateollisuuden tilauskanta on edelleenkin hyvin vahva. Uusia tilauksiakin on tullut eikä merkkejä heikkenemisestä ole", Pekkarinen kehuu.
Kuinka kauan puskureita riittää, riippuu siitä, millaiseksi tuleva talouden kehitys muodostuu. Järjettömän pitkistä ajoista ei Pekkarisen mukaan voi puhua.
"Yritysten kannattavuus ja työllisyyden kehitys ovat sidoksissa yhteen. Tottakai sitten, jos taloudellisen tilanteen heikkeneminen jatkuu vielä ensi vuoden loppua kohden, uhkaa heikompi kannattavuus ja heikompi työllisyys", Pekkarinen varoittaa.
Hän kehottaa varautumaan siihen, että rahoituskriisi tuntuu myös Euroopassa.
"Hyvillekin pankeille jälleenrahoituksen hinta on kova. Käytännössä se näkyy siinä, että luottojen ehtoja tiukennetaan", Pekkarinen selvittää.
Kriisin pitkittyminen näkyy myös vientiteollisuudessa. Pekkarinen muistuttaa, että valtiovarainministeriö kehotti jo ennusteissaan varautumaan siihen, että viennin kasvu hidastuu.
Korkonäkymät
alenemaan päin
Kriisistä huolimatta rahapolitiikan kiristämisnäkymät ovat Pekkarisen mukaan vähenemässä. Hän huomauttaa, että pitkät korot ovat tulleet alas negatiivisten uutisten myötä ja inflaatiopiikki on maailmalla hellittämässä.
"Tämä kaikki on painamassa korkonäkymiä alaspäin", Pekkarinen rauhoittaa velallisia.
Asuntovelat keskittyvät nuoriin perheisiin, joilla on keskimäärin hyvä työllisyystilanne.
"Velan määrä tietyissä osassa kotitalouksia on kuitenkin suuri ja se lisää herkkyyttä huonoille talousuutisille", Pekkarinen varoittaa.