Pääkirjoitus

Kriisin merkit sy­ve­ne­vät

Yhdysvaltain lainamark-kinoiden kriisi osoittautui pommiksi, joka vavisuttaa jo koko maailmantaloutta.

Lehman Brothersin Lontoon työntekijät jättivät maanantaina työpaikkansa, jonka Yhdysvaltojen luottokriisi suisti nurin.
Lehman Brothersin Lontoon työntekijät jättivät maanantaina työpaikkansa, jonka Yhdysvaltojen luottokriisi suisti nurin.
Kuva: ANDY RAIN

Yhdysvaltain lainamark-kinoiden kriisi osoittautui pommiksi, joka vavisuttaa jo koko maailmantaloutta. Myös näkymät Suomessa muuttuvat entistä synkemmiksi.

Viikko sitten monien taloutta koskevien kielteisten signaalien keskeltä kuultiin pieni myönteinen uutinen: liittovaltio päätti ottaa haltuunsa Yhdysvaltain kaksi suurinta asuntoluotottajaa. Se rauhoitti lyhyeksi hetkeksi yhden maailmantalouteen epävarmuutta tuovan ongelmapesäkkeen. Syntyi mielikuva, että poliittiset päättäjät ehkä sittenkin hallitsivat tilanteen. Kuva oli pettävä.

Viime viikon kuluessa rahoitusmaailman myrskyn voima vain kiihtyi. Sunnuntaina Yhdysvalloissa koettiin ennennäkemättömän murskaava isku: kaksi sen tärkeimpiin kuulunutta investointipankkia katosi käytännössä yhden päivän aikana: investointipankki Lehman Brothers kaatui kokonaan ja vielä suurempi saman alan toimija Merrill Lynch pakotettiin fuusioon Bank of American kanssa. Liittovaltio muutti politiikkaansa ja päätti olla pelastamasta ainakaan näitä yrityksiä. Lisäksi useita muita rahalaitoksia keikkuu kuilun partaalla.

Kriisin äkillisen syvenemisen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida vielä maanantaina. Sanat tsunami, maanjäristys ja korttitalon romahdus kuvasivat tilannetta yhdysvaltalaisesta näkökulmasta. Muualla tapahtuman paineaalto näkyi muun muassa pörssikurssien notkahduksena. Vaikka varsinaista romahdusta ei koettu, luottamus siihen, että maailmantalous välttäisi kriisin, heikkeni taas usealla pykälällä.

Kuva tapahtuneen seurauksista toivottavasti selvenee mahdollisimman pian. Vaikka rytinä on toistaiseksi koskenut ennen kaikkea Yhdysvaltoja, Euroopassakin on aihetta syvenevään huoleen. Paljon on nyt kiinni siitä, säilyykö markkinoilla luottamus tulevaan. Jos talouden toimijat ja siinä joukossa tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa, voi syntyä itseään ruokkiva kierre: ei investoida eikä kuluteta, mikä sysää talouden jyrkkenevään alamäkeen. Lähipäivinä luottamuksen valaminen on siksi entistäkin tärkeämpää.

Esimerkiksi Saksassa valtiovarainministeriö, keskuspankki Bundesbank ja pankkien toimintaa valvova Bafin olivat heti maanantaina liikkeellä julkaisemalla yhteistiedotteen, jonka mukaan finanssikriisin vaikutukset Saksaan pysyvät siedettävissä rajoissa. Euroopan keskuspankki sekä Englannin ja Sveitsin keskuspankit korostivat tarkkailevansa tilanteen kehittymistä. Se että ne eivät ryhtyneet mihinkään nopeisiin toimiin, ei toivottavasti merkitse neuvottomuutta vaan sitä, että tilanne ei näiden toimijoiden mielestä vielä vaadi järeämpää reagointia.

Suomalaispankit eivät Yhdysvaltain sunnuntaisten tapahtumien vuoksi heilahtele, mutta tuoreet uutiset eivät voi olla vaikuttamatta yleisiin taloudellisiin näkymiin. Suomalaiset toimijat ovat koko ajan vakuutelleet, ettei kriisi pursua Yhdysvalloista Suomeen. Tällainen vakuuttelu kuuluu heidän toimenkuvaansa. Kansainvälinen finanssijärjestelmä on kuitenkin nivoutunut niin tiiviisti yhteen, ettei ainakaan epäsuorilta vaikutuksilta voi välttyä. Ne näkynevät ainakin yleisenä varovaisuutena ja korkeampina viitekorkoina. Ei voi kuin toivoa, että vaikutukset rajoittuvat niihin. Pahin voi olla vasta edessä.

Tämän vuoden loppua ja ensi vuotta koskevat odotukset heikkenevät edelleen. Maanantaina suhdannekatsauksensa esitellyt OP-Pohjola-ryhmä esitteli toistaiseksi synkimmän ensi vuotta koskevan kotimaisen ennusteen: kasvu jäisi yhteen prosenttiin. Kuvaa ei yhtään paranna se, että inflaatio laukkaa nyt Suomessa kiivaampana kuin sitten 1990-luvun alun.