Suomi, Saksa ja Hollanti eivät taipuneet muiden euromaiden vaatimuksiin takausvastuiden lisäämisestä. Euromaiden johtajat linjasivat varhain lauantaina tiukan väännön jälkeen, että nykyinen EU:n rahoitusvakausvälineen 440 miljardin euron vakausrahasto riittää tällä erää.
Vaikeiksi luonnehdituissa neuvotteluissa pääministeri Mari Kiviniemellä (kesk.) oli tukenaan suuren valiokunnan päätös, joka ei antanut hallitukselle valtuuksia uusiin lainatakauksiin. Tosin hallitus ei niitä pyytänytkään.
Kiviniemen hallitukselle olisikin ollut poliittinen itsemurha joutua kertomaan näin lähellä eduskuntavaaleja Brysselin terveisinä, että taloutensa huonosti hoitaneet maat lypsivät lisää suomalaisten veronmaksajien rahoja.
Asiaa auttoi tietenkin EU:n suurten rahoittajamaiden Saksan ja Hollannin taipumattomuus uusiin myönnytyksiin. Viesti on selvä: kriisimaiden on tehtävä uudistuksia ja järjestettävä taloutensa kestävälle pohjalle. Myös Portugalin kokouksen alla ilmoittamat uudet menoleikkaukset helpottavat tilannetta.
Runsaita EU-tukiaisia vuosikymmeniä nauttineet EU:n tuhlailevat reunavaltiot eivät voi kerta toisensa jälkeen tulla ruinaamaan lisää rahaa muilta. Vapaamatkustajia ei enää sallita, vaikka kitinä olisi kuinka kova.
Kaikki eivät sitä kuitenkaan ole vielä tajunneet. Irlanti tuli kokoukseen vakaana aikomuksenaan saada helpotuksia jo neuvoteltujen lainapakettien ehtoihin. Tavoite ei toteutunut, sillä Irlanti ei suostunut vastineeksi nostamaan yritysverokantaansa muiden euromaiden tasolle.
Sen sijaan Kreikan neuvotteluasema on niin huono, että se suostui ilman vastahuomautuksia nielemään 50 miljardin euron yksityistämisohjelman vastineeksi korkohelpotuksille ja laina-aikojen pidennyksille.
Euromaiden kokouksessa Brysselissä sovittiin myös pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä, joka korvaa vuonna 2013 nykyisen väliaikaisen vakausvälineen.
Nykyisen järjestelmän tilalle rakennetaan asteittain 500 miljardin euron järjestelmä. Jatkossa myös yksityinen sektori joutuu kantamaan vastuunsa, eivätkä maat ota toistensa vastuita kannettavakseen.
Eurojohtajat saivat myös koko euroaluetta koskevan kilpailukykysopimuksen Euro-paketin maaliin. Siinä korostuu jäsenmaiden sitoutuminen EU:n budjettivaje- ja velkasääntöjen noudattamiseen.
Nythän ongelmana on ollut se, että jäsenmaat ovat viitanneet kintaalla tekemilleen sopimuksille.
Euromaat voivat jatkossa valita omat sitovat ja kestävät keinot kilpailukykynsä parantamiseksi. Tämä ei aiheuta Suomelle ongelmia. Päinvastoin, Suomi on ollut ahkerasti ajamassa tiukempia sääntöjä.
Analyytikot ovat epäilleet, että kilpailukykysopimuksen sijaan euromaiden olisi pitänyt vahvistaa vakausrahastoa. Nyt lisärahaa ei tippunut.
Eurojohtajien linjaukset tulevat vielä Eurooppa-neuvoston käsittelyyn parin viikon kuluttua pidettävässä huippukokouksessa.