Pohjoisen kuntia kannustetaan peruspalveluiden järjestämiseen yhdessä Norjan kuntien kanssa. Pohjois-Lappi -työryhmää johtanut ylijohtaja Gay Sevón sisäministeriöstä korostaa, ettei lainsäädäntö aseta esteitä kunnille järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa tai osan hankkimalla niitä Norjasta. Työryhmä luovutti loppuraportin alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle (vas.) keskiviikkona.
Sevón arvioi, että pitemmällä tähtäimellä kunnille voisi olla edullisempaa ostaa palvelut Norjasta kuin tuottaa itse. Tarkoituksena on laatia selvitys, jossa vertaillaan, onko kunnan edullisinta hankkia palveluita ulkopuolelta, Norjasta vai tuottaa itse. Norjalaisia palveluita on arvosteltu liian kalliiksi.
Sevónin mukaan rajaseudulla on ollut runsaasti epätietoisuutta, voidaanko rajan yli yhteistyössä etsiä ratkaisuja palvelujen tuottamiseen. Työryhmä ehdottaakin selkeää tietopakettia sosiaaliturvasta ja verotuksesta suomen, ruotsin, norjan ja saamen kielillä.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen luottaa, että Lapin kolme kriisikuntaa, Pelkosenniemi, Savukoski ja Utsjoki, sitoutuvat tiukkaan säästöohjelmaan. Kaikki selvitykset ja säästöohjelmien valmistelu on kunnissa saatettava loppuun vielä tämän vuoden aikana.
Jos kunnat osoittavat olevansa luottamuksen arvoisia, Korhonen lupaa valtion rahaa kunnille lisää "merkittävästi." Korhonen hyrisi tyytyväisyyttä, kun hän keskiviikkona vastaanotti Pohjois-Lappi -työryhmän loppuraportin. Hänen mielestään työryhmä on kiitettävällä tavalla vastannut haasteeseen.
Työryhmä perustettiin viime syksynä vauhdittamaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan kuntien mahdollisuuksia tehdä valtakunnanrajat ylittävää yhteistyötä sekä parantamaan työllistämisedellytyksiä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla.
Myöhemmin sen toimeksiantoa laajennettiin, kun Pelkosenniemen,Savukosken ja Utsjoen kuntien taloudet kriisiytyivät.
Talouden kontrollia tehostettava
Kriisikuntien päätöksentekokykyä on arvosteltu, kun niiden menot ovat riistäytyneet käsistä. Valtiosihteeri Raimo Sailas myöntää, että kuntien päätöksentekojärjestelmässä on parantamisen varaa.
Työryhmä edellyttää erityisesti Utsjoen kunnan päätöksentekojärjestelmän tarkistamista. Talouden kontrolli ja vastuu on oltava selkeästi kunnanhallituksella ja -valtuustolla. Utsjoen tulisi myös tehostaa maksuvalmiuden seurantaa ja -ennakkosuunnittelua.
Hallitsematonta menojen lisäystä Utsjoella kasvatti se, että päätöksenteko esimerkiksi uusista viroista ei ollut valtuuston tai hallituksen käsissä. Rehtorit pystyivät palkkaamaan omatoimisesti lisää opettajia.
Työryhmän puheenjohtaja, sisäministeriön aluekehitysosaston ylijohtaja Cay Sevonin vieraili keväällä kaikissa kriisikunnissa saarnaamassa, että valtion taloudellisen avun ehtona on tiukka säästöohjelma. Samalla hän puuttui kuntien omaan päätöksentekomekanismiin.
Sevon vakuutti, että syntynyt ratkaisuesitys on löydetty kuntien kanssa yhteistyössä.
Utsjoen koulumenot Suomen huippua
Utsjoella opetus- ja kulttuuritoimen vertailukustannukset ovat olennaisesti korkeammat kuin muissa kunnissa. Utsjoella opetuksen nettokustannukset olivat 2 110 euroa asukasta kohden.
Alle 2 000 asukkaan kunnissa keskimääräiset opetuskustannukset olivat 680 euroa. Savukoskella ja Pelkoseniemellä kustannukset olivat alle 1 600 euroa. Luvut ovat vuodelta 2000.
Utsjoella on vähemmän peruskouluikäisiä kuin Savukoskella ja Pelkosenniemellä. Saamenkielisen opetukseen Utsjoki saa 100 prosentin valtionavustuksen. Kaikki kolme kuntaa kuuluvat maamme harvimmin asuttuihin kuntiin. Tällä on oma vaikutuksensa poikkeukselliseen menotasoon.
Matkailumarkkinointia yli rajojen
Pohjois-Suomen yrityksiä tulee kannustaa työryhmän mielestä Norjan kaasu- ja öljyinvestointien urakoihin ja alihankkijoiksi. Myös matkailuyritysten mahdollisuudet kaasukenttien työvoiman vapaa-ajan matkailussa tulee hyödyntää.
Luontomatkailu ja siihen liittyvä elämystuotanto ovat työryhmän mukaan kasvavia aloja, joiden kehittämiseen alueella on hyvät edellytykset yli rajojen. Yrittäjiä kannustetaan markkinointiyhteistyöhön Norjan ja Venän pohjoisten alueiden kanssa.
Työllisyysvarojen käyttäminen erityisesti pienille ryhmille suunnattujen korkeatasoisten ja yksilöllisten luontomatkailupalvelujen kehittämiseen on työryhmän mielestä hyvin perusteluta.
Utsjokea patistetaan hyödyntämään Sulaojan lähdealue, joka Lapin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan on vesimäärältään poikkeuksellisen suuri ja veden laatu suuri. Vedenpullotustoiminnan kehittämiseen uskotaan olevan hyvät edellytykset.
Hallitus on jo hyväksynyt työryhmän aiemman ehdotuksen sosiaaliturvamaksun alennuskokeiluista Lapin seutukunnissa. Kuntaliitto vaatii, että syksyn budjettiriihessä päätöstä on täydennettävä vieläkuntien ja seurakuntien osalta.