Valtioneuvosto päätti torstaina jakaa aikaistettua harkinnanvaraista rahoitusavustusta 20 kunnalle vuodelle 2003. Tuen varhentaminen johtuu kuntien erityisen heikosta taloustilanteesta.
Pohjois-Suomessa tukea saavat Enontekiö (622 000 euroa), Pelkosenniemi (669 000), Savukoski (778 000), Vuolijoki (544 000) sekä Utsjoki (771 000).
Kaikkiaan aikaistettua tukea jaetaan 9 598 000 euroa. Avustukset maksetaan syys-lokakuun vaihteessa. Pääosa avustuksesta, 37 494 000 euroa, jaetaan myöhemmin.
Kunnissa avustuksen aikaistaminen otetaan mielihyvin vastaan, mutta ongelmatkin tunnustetaan. Savukoskella 778 000 euron potti helpottaa osaltaan lainanoton tarvetta, mutta ei poista ongelmia.
"Talous on hyvin tiukka ja tukala. Muun muassa kahden ala-asteen koulun lopettaminen on edessä", sanoo kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara.
Vuolijoella ollaan sitä vastoin erittäin tyytyväisiä. Kunta haki miljoonaa euroa, mutta kunnanjohtaja Olavi Rintala iloitsee Vuolijoen kaikkien aikojen suurimmasta avustuksesta, joka paikkaa vuoden 2002 Talgon lomautusten nipistämiä verotuloja. "Ilman valtion apua kunnan verotulot jäisivät 10 prosenttia alle tavoitteen. Tämä apu on huomattava ja tärkeä", Rintala sanoo.
Savukoski haki valtiolta 1,7 miljoonaa euroa. Aarrevaaran mukaan nyt myönnetty tuki on odotusten mukainen. Viime vuonna kunta sai avustusta 800 000 euroa.
"Voi osittain olla tyytyväinen, että ministeriö on pitänyt sanansa." Kunnanjohtaja painottaa, että Savukoskella on tehty lujasti töitä kuntatalouden tasapainottamiseksi. Syy talousahdinkoon on kuitenkin muualla, Aarrevaara muistuttaa.
"Palvelut eivät ole ylimitoitettuja. Syy tähän tilanteeseen on valtionosuuksien ja yhteisöverojen leikkaamisessa. Yksin yhteisöverot ovat laskeneet 1,5 miljoonaa euroa."
Valtionosuuden
määrä vahvistettiin
Toiveita paremmasta kuitenkin elätellään. Aarrevaara luottaa, että vuonna 2005 valtionosuusjärjestelmä uudistuu Savukosken kannalta parempaan suuntaan.
Vuolijoen talouden veturi on Talgon junanvaunutehdas. Rintala on toiveikas, että uusia tilauksia on tulossa ehkä jo lähipäivinä, mikä antaisi uskoa kuntatalouden jatkuvuuteen.
"Tasapainottaminen jatkuu, mutta en usko, että palvelujen tasoon pitäisi puuttua", Rintala sanoo. Hän muistuttaa, että myöskään kunnallisveroprosenttia ei ole korotettu Vuolijoella 10 vuoteen.
Toinen merkittävä tekijä on vuonna 2005 alkava yhdeksän Kainuun kunnan hallintokokeilu, jossa muun muassa kuntien lukioverkosto yhdistetään. Yhdistämisen lasketaan tuovan huomattavia säästöjä kunnille.
Valtioneuvosto vahvisti torstaina myös kuntien yleisen valtionosuuden määrän ensi vuodelle. Keskimääräinen valtionosuus on ensi vuonna 27,64 euroa asukasta kohden. Tänä vuonna määrä on 27,55 euroa.
Kunnan yleinen valtionosuus muodostuu asukasta kohti laskettavasta keksimääräisestä euromäärästä, jota korotetaan muun muassa saaristoisuuden, syrjäisyyden ja kaksikielisyyden perusteella.
Sisäasiainministeriö tekee joulukuussa kuntakohtaiset yleisen valtionosuuden maksatuspäätökset vuodelle 2004.