Kriisikunnaksi on tähän saakka ajautunut enimmäkseen pienehköjä paikkakuntia, Kemiä lukuun ottamatta. Taantuman jäljiltä uhka on todellinen myös suuremmissa asutuskeskuksissa.
Valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen ennustaa, että ensi vuonna uusia heikon talouden kuntia on ennätysmäärä, eli reilusti toistakymmentä.
"Rajatapauksia on monta. Kunnan talouden tunnuslukujen painuessa kahtena peräkkäisenä vuotena laissa mainittujen raja-arvojen alle, kunta joutuu erityistoimien piiriin."
Erityistoimet tarkoittavat ministeriön, kunnan ja puolueettoman tahon edustajista koottavan arviointiryhmän perustamista. Ryhmässä mietitään talouden tervehdyttämiseen tarvittavat toimet. Siinä voidaan myös todeta, ettei kunta enää selviä yksin, mutta lopulliset ratkaisut tekee aina kyseisen kunnan valtuusto.
Laki erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien "holhoamisesta" tuli voimaan vuonna 2004. Silloin listalle joutui heti 14 kuntaa. Tahti hidastui nousukaudella, uusia kriisikuntia ilmaantui vuosittain pari, kolme. Kaikkiaan kriisikuntia on ollut tähän mennessä hieman yli 30. Uusimmat kriisikunnat ovat Nivala, Haapajärvi ja Lavia.
Kunnalle imagohaitta
Heikon talouden kunnaksi päätyy, jos täyttää lain asettamat kuusi kriteeriä: vuosikate ilman harkinnanvaraisia avustuksia on negatiivinen, lainakanta ylittää maan keskiarvon, taseessa on kertynyttä alijäämää, tuloveroprosentti on korkea, omavaraisuusaste alle 50 prosenttia ja suhteellinen velkamäärä vähintään 50 prosenttia.
Kriteeriksi yksistään riittää, jos taseen alijäämä on vähintään 1000 euroa asukasta kohti ja edellisenä vuonna se on ollut vähintään 500 euroa asukasta kohti.
Nivalassa ja Haapajärvellä täyttyivät ensin mainitut kuusi kriteeriä. Tosin Nivalassa ei ministeriön näkemystä purematta niellä.
"Nivalasta on oltu yhteydessä ja asiasta on neuvoteltu yhdessä Kuntaliiton asiantuntijan kanssa. En usko, että tilanne neuvottelemallakaan muuttuu", Lappalainen sanoo.
Kaupunginjohtaja Kari Valtanen hämmästelee Nivalan joutumista kriisikunnaksi. "Tiukkahan meidän taloutemme on, kuten kaikilla naapureillakin, mutta maksoimme ennen vuotta 2007 kertyneet alijäämät tuolloin pois, joten mielestäni ehdot eivät meidän kohdallamme täyty."
Valtionvarainministeriössä Nivalan temppua pidetään kirjanpitokikkailuna, joka ei tosiasioita muuta.
"Menot kasvavat enemmän kuin tulot. Aikaisemmin puuttumalla asiat on helpompi korjata", toteaa Vesa Lappalainen.
Kriisikunnaksi joutuminen koetaan kunnissa imagohaittana. Vesa Lappalainen näkee asiassa myös myönteisiä puolia.
"Heikon talouden kunnissa valtuustojen päätöskyky on parantunut. Luottamushenkilöiden tietämys taloudesta on lisääntynyt ja uskalletaan tehdä kipeitäkin päätöksiä, kun tosiasiat tunnetaan."
Suosta voi nousta
Mahdollinen imagohaitta korjaantuu Lappalaisen mielestä, kun osoitetaan, että kyseessä oli lipsahdus ja tilanteesta pystytään selviämään.
Kaupunginjohtaja Kari Valtanen näkee Nivalan heikon taloustilanteen johtuvan väestön sairastavuudesta ja kunnan runsaslapsisuudesta, joita valtionosuusjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon. Tilanne on hänen mielestään sama kaikissa Kalajokilaakson kriisikunnissa. Ylivieska ja Oulainen tosin ovat jo listalta pois, mutta Alavieska ja Sievi ovat sinne luisumassa.
Haapajärvellä ei yllätytty.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Ekman sanoo, että ongelmat on tiedetty pitkään ja niistä on puhuttu. Oma-aloitteinen selvitystyökin on jo meneillään.
"Kuntalaiset ovat tottuneet hyvään palvelutasoon ja siitä on vaikea tinkiä. On itsekkäästi pyritty tuottamaan palvelut itse,joten tähän on tultu."
Haapajärvi neuvotteli aiemmin kuntayhteistyöstä, mutta naapurit eivät Ekmanin mukaan olleet ajatukselle kypsiä.