Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ei torju psykiatrien esittämää ajatusta kriisipotilaiden valtakunnallisen tutkimus- ja hoitokeskuksen perustamisesta ensi vuonna tyhjenevään Lapinlahden sairaalaan.
Suuronnettomuuksien aiheuttamien vaikeiden stressihäiriöiden psykososiaalinen hoito on Suomessa hajanaista ja alalla työskentelee paljon toimijoita vailla riittävää koulutusta ja ammattitaitoa. Tutkimustyö puuttuu kokonaan.
Stressihäiriöiden hoito vaativaa ja vaikeaa
"Traumojen aiheuttamien stressihäiriöiden hoito on erittäin vaikeaa ja vaativaa. Luotettavaa tutkimustietoa kertyy vain laajalla potilasmateriaalilla, joten tutkimus olisi keskitettävä yhteen yksikköön", perustelee ylilääkäri Antti Liikkanen Lapin keskussairaalasta Rovaniemeltä.
Ylilääkäri Timo Männikkö Keski-Suomen keskussairaalasta Jyväskylästä korostaa, että psyykkisten traumojen hoidon tulisi olla osa virallista terveydenhoitoa. "Meillä on luotettu liikaa vapaaehtoistoimintaan", kahden suuronnettomuuden jälkihoitoon osallistunut Männikkö sanoo.
Männikön mukaan psykiatrit suhtautuvat pidättyvästi Suomessa vallitsevaan tapaan tarjota kriisien jälkipuintia eli debriefingiä. "Se ei sovellu kaikille, ja osalle siitä voi olla haittaa", Männikkö varoittaa.
Jos kriisin käsittely aloitetaan liian pian onnettomuuden jälkeen, se voi estää potilaan omien psyykkisten selviytymismekanismien käynnistymisen, jolloin toipuminen hidastuu ja vaikeutuu. "Debriefingistä ei ole näyttöön perustuvaa tutkimustietoa", Liikkanen ja Männikkö korostavat.
Kaikki kriisin kokeneet eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa. Osa selviytyy hyvin tai jopa paremmin omaisten, läheisten ja yhteisön avulla, tuella ja myötätunnolla. Molemmat psykiatrit antavat täyden tunnustuksen Suomen punaisen ristin ja kirkon kriisityölle Kaakkois-Aasian katastrofissa. "Piispa Eero Huovisen antama tuki on parasta mitä uhreille tähän mennessä on tarjottu", Timo Männikkö sanoo.
"Mutta vaikeista stressioireista kärsivät potilaat tarvitsevat asiantuntevaa hoitoa", Antti Liikkanen painottaa.
Välimatkat eivät ole
este keskukselle
Liikkasen mielestä välimatka ei olisi este valtakunnallisen kriisiyksikön perustamiselle Lapinlahden sairaalaan. "Se on vain tunnin matkan päässä, ja lähialueella on runsaasti koulutettuja työntekijöitä. Haja-asustusalueen pienet kunnat eivät selviydy traumapotilaiden hoidosta omin avuin."
Myös Paula Kokkonen korostaa, että yksittäisten kuntien voimavarat ovat rajalliset. "Tämäntyyppisen tutkimuksen ja hoidon on oltava yliopistotasoista."
Lapinlahden sairaalakiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka on vuokrannut tilat psykiatrian käyttöön, siirtää toiminnat ensi vuonna Hesperian sairaalaan.
Valtakunnallisen kriisiyksikön perustamista tiloihin on pohdittu eri tahoilla viime keväästä lähtien.