Pääkirjoitus

Kriisi ohi, aika ottaa opiksi

Hallituksen loivennettu esitys irtisanomisista höveleine kaupantekiäisineen oli palkansaajajärjestöille liian houkutteleva hylättäväksi.

Hallituksen loivennettu esitys irtisanomisista höveleine kaupantekiäisineen oli palkansaajajärjestöille liian houkutteleva hylättäväksi. Periksi antaessaan hallitus vei samalla SDP:n käsistä sen terävimpiä vaaliaseita.

Perjantai näytti lopulta tuovan kaivatun ratkaisun maata ravistelleeseen kiistaan irtisanomisoikeuden helpottamisesta pikkuyrityksissä. Näin voi toivoa sen perusteella, mitä työntekijäkeskusjärjestöjen hallituksen kokouksista iltapäivällä kuultiin.

Keskeinen osa viestiä oli, että jäsenliitot voivat keskeyttää työtaistelutoimet. Liitot tekevät lopetuspäätökset kuitenkin lähipäivinä itse, koska ne myös tekivät päätökset työnseisausten ja muiden toimien aloituksesta.

Liitot tuskin laajasti lähtevät vetämään mattoa keskusjärjestöjensä alta. Yksittäisten liittojen lähtö uusiin poliittisiin lakkoihin olisi järketöntä.

Ratkaisevaa kiistan laukaisussa oli hallituksen vastaantulo torstaina. Hallitus ei enää suoraan esitä löysempää irtisanomismahdollisuutta pieniin yrityksiin saati että yrityskoko olisi tarkasti lakiin kirjattu.

Uudelleen muotoiltunakin laki tulisi helpottamaan irtisanomisia pienissä yrityksissä. Lakitekstin uudessakin versiossa mainitaan sanat ”työntekijöiden lukumäärä”. Tämä ei kuitenkaan ole vallankumouksellista uutta, yrityksen koko on jo tähän mennessä otettu huomioon oikeuskäsittelyyn edenneissä irtisanomiskiistoissa.

Lain lopullinen muotoilu on vielä auki. Keskusjärjestöjen ehto on nyt, että lopulliset työsopimuslain muutosten perustelut kirjoitetaan kolmikantaisesti eli niin, että mukana ovat myös palkansaajat ja työnantajat. Tähän vaatimukseen hallitus näytti illalla suostuvan.

Selvästi palkansaajajärjestöjen päitä käänsivät myös hallituksen kompromissiesitykseen leivotut runsaat lisukkeet.

Työttömyyskorvauksen karenssia lyhennettäisiin 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on lopettanut työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Hallitus myös ilmoitti valmiudestaan aloittaa kolmikantainen valmistelu siitä, miten työttömän pitää osoittaa työnhaun aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Iso vastaantulo tämäkin. Aktiivisuuden kapea mittaustapa on synnyttänyt laajasti pahaa verta.

Hallitus jousti nyt viisaasti aiempaa esitystään. Mitään järkeä ei olisi ollut lyödä pitempään päätä seinään. Joustaminen kertoi vastuullisuudesta.

Samalla se voi tehdä hyvää hallituspuolueiden kannatukselle. Kun SDP on päässyt nostamaan kannatustaan sekä aktiivimallin että irtisanomiskiistan takia, nyt hallitus tylsyttää kumpaakin demarien vaaliasetta.

Ammattiliitoillekin kiistan venyminen olisi iskenyt takaisin. Työnseisausten jatkaminen olisi takuuvarmasti kiihdyttänyt puheita poliittisten lakkojen kiellosta.

Kiista osoittaa, että suomalaisessa neuvottelukulttuurissa on ongelmia.

Etuja jaettaessa ja vanhaa muutettaessa konfliktien synty on luonnollista, mutta tapa, jolla niihin haetaan ratkaisua, on vanhanaikainen ja ideologisoitunut.