Omien vanhempien ikääntyminen tietää kriisiä myös aikuisten lasten elämässä. Se on yksi elämän käännekohta, jolloin valtasuhteet muuttuvat. Aikuinen lapsi alkaa kantaa huolta omista vanhemmistaan.
Oysin vanhuspsykiatri Pirkko Hiltusen mukaan kriisi johtuu siitä, että usein juuri silloin keski-iässä oleva lapsi joutuu ensimmäisiä kertoja kasvokkain kuoleman kanssa. Lisäksi lapset huomaavat, että heistä alkaa tulla sukupolvensa vanhimpia.
"Kun viisikymppiset ovat koolla sukujuhlissa, ensin puhutaan omat kuulumiset, sitten lasten ja mahdollisten lastenlasten kuulumiset. Sen jälkeen puhe siirtyykin omiin vanhempiin ja heidän vointiinsa", Hiltunen tietää.
Hiltusen mukaan omien vanhempien ikääntyminen konkretisoituu yleensä silloin kun isä kuolee, ja äiti jää yksin. Isän, koska naiset elävät useammin pidempään kuin miehet. Tilanne herättää huolen äidistä, ja hänen jaksamisestaan. Kun huoli ja hätä ovat suurimmillaan, tilanteessa voi syntyä myös liian hätiköityjä ratkaisuja.
"Usein lapset ajattelevat, että leskeksi jääneen äidin olisi muutettava pienempään asuntoon. Ja kun näin on toimittu, ajan päästä onkin huomattu, ettei se ollut hyvä ratkaisu. Jos jotain ohjetta voi antaa, niin sen ettei isoja päätöksiä tehtäisi liian nopeasti. Myös äidin omaa toivetta kannattaa kuunnella", Hiltunen sanoo.
Se, miten aikuiset huolehtivat omista vanhemmistaan, on paljon kiinni sukupuolesta. Hiltusen mukaan tyttärille syyllisyydentunteet ovat hyvin tyypillisiä. Pojat tietävät toki vastuunsa, mutta heidän tapansa ilmaista tunteita on erilainen, eivätkä he koe syyllisyyttä samalla tavoin.
Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne ovat raskaita seuralaisia. "Ei siitä huolesta mihinkään pääse, sillä se on sitä rakkautta", Hiltunen lohduttaa, mutta muistuttaa samalla, että liiallista syyllisyyttä ei pidä tuntea, sillä useimmiten se tulee sisältä, ei ulkopuolelta päin.
"Syyllisyys on sikäli tuhraa, sillä ei kukaan äiti, tai isä halua, että lapsi unohtaa elää omaa elämäänsä. Heille on kunnia-asia, että lapset ovat löytäneet paikkansa maailmassa. Riittää, että he tietävät, että joku on tavoitettavissa ja asioista jutellaan".
Syyllisyyttä ja lisähuolta voi toki lisätä sekin, että kaukana asuvat sisarukset langettavat oman huolen ja vastuun sille sisarukselle, joka asuu vanhempia lähimpänä.
"Kaukaa tulee hyviä neuvoja, joten sisarukset voivat syyllistää tahtomattaan. Siksi olisikin viisasta, ettei kaukaa annettaisi ainakaan kovin kärkkäitä ohjeita, miten tilanteessa tulisi toimia", Hiltunen sanoo.
Suomalaisten äitien ja tyttärien väliset suhteet ovat maailman parhaita, Hiltunen väittää, ja sanoo, että asiasta on olemassa myös tieteellistä tutkimustulosta. Hiltunen kuvaa tilannetta toteamalla, että äitien ja tyttärien välillä on hyvä verbaalinen yhteys. Se ei ole välttämättä fyysistä läsnäoloa. Sitä, että laitetaan ruokaa ja siivotaan, vaan se on enemmän keskustelua, ja sitä kautta henkistä läsnäoloa ja huolenpitoa. On olemassa joku, jonka saa kiinni, ja jonka kanssa jutella ja käydä asioita läpi.
Vanhempien ikääntymisen voi nähdä myös kasvun mahdollisuutena. Verisukulaisuus nousee uuteen arvoon, ja sisarusten välit voivat lähentyä. Huoli, ja murhe ovat yhteisiä, ja silloin läheisten tuki on uudella tavalla arvokasta ja tärkeää. Myös puolison tuella on merkitystä, kun toinen pohtii ja murehtii omien vanhempien vointia.
Suomalaiset ikäihmiset, eli vanhenevat äidit ja isät ovat sitkasta väkeä. He eivät vähästä hätkähdä, saati valita. He luovat lumet pihalta, hoitavat kotiaan, pesevät ikkunat ja vähät välittavat pienistä vaivoista, he eivät halua olla vaivoiksi. Ei ihme, että heitä kutustaan myös kamikaze-vanhuksiksi. Ei ihme, että he aiheuttavat kauhua myös lähiomaisissa.
Siltikään heitä ei kuulla, silloin kun olisi tarvetta. Ja juuri siksi heitä pitäisi kuulla.
"Kun ikääntynyt ihminen sanoo, ettei pärjää enää, hän todellakin tarkoittaa sitä, ja siksi heidät on otettava tosissaan. Olen erittäin huolestunut siitä, että vanhemmat ihmiset törmäävät yhä useammin siihen, ettei heidän huolia oteta tosissaan, eivätkä he saa apua terveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa", Hiltunen sanoo.