Yhteenottojen vaara kytee Georgian ja siitä irti pyristelevien Abhasian ja Etelä-Ossetian maakuntien välillä. Vaikka konkreettisia yhteenottoja ei onneksi viime aikoina ole koettu, sanasota leimuaa kuumana. Uhittelun tosiasioita on usein vaikea selvittää ulkoapäin.
Esimerkiksi käyvät hyvin sunnuntain uutiset, joissa Abhasian separatistit väittivät ampuneensa alas kaksi Georgian miehittämätöntä tiedustelukonetta maakunnan ilmatilassa. Georgian poliittinen johto kiisti, että maan miehittämättömiä tiedustelukoneita olisi ollut sunnuntaina ilmassa.
Abhasian ja Etelä-Ossetian sekä emämaa Georgian välillä on sopimus aselevosta, jota valvovat YK:n joukot. Asiaa mutkistaa pahasti se, että aseleposopimuksen valvojiin kuuluu venäläisiä sotilaita. Venäjä on tukenut kapinamaakuntia niiden Georgian kanssa käymissä kiistoissa.
Miehittämätön tiedustelukone aiheutti edellisen kerran kiistaa Abhasian ja Georgian välille huhtikuussa. Silloin Georgia kertoi valvoneensa Abhasian aluetta miehittämättömällä lennokilla, jonka venäläinen hävittäjä ampui alas. Venäjä kiisti osuutensa, mutta tutkahavainnot näyttivät vahvistavan, että hävittäjä poistui Venäjän suuntaan.
Georgian sijainti Mustanmeren pohjukassa, suurten öljy- sekä kaasukenttien tuntumassa on strategisesti erittäin kiinnostava. Georgian länsimielisyys ja Nato-jäsenyyden havittelu ovatkin saaneet Venäjän jyrkkään vastahankaan. Venäjä on kaikkialla nyreissään Naton lähentyessä sen rajoja, mutta erityisen hankalaksi se kokee lännen vaikutusvallan kasvun Mustanmeren alueella.
Itsenäisen maan pitää saada tehdä itsenäisesti kaikki elintärkeät ratkaisunsa myös kansainvälisiin yhteisöihin liittymisestä, mutta sellainen kansainvälisen politiikan itsestäänselvyys ei miellytä Venäjää. Georgiassa järjestettiin tammikuussa kansanäänestys mahdollisesta Natoon liittymisestä. Peräti 77 prosenttia kannatti jäsenyyttä.
Tässä tapauksessa Venäjä pystyy käyttämään painostuskeinona kahta kapinahenkistä maakuntaa. Georgia varoo äkkinäisiä käänteitä, jotta se pystyisi säilyttämään alueensa entisellään.
Georgian ja Venäjän välit eivät sentään ole yksioikoisen riitaisat. Taloudellista yhteistyötä harjoitetaan ja myös liikenneyhteyksiä on maiden välillä voitu jopa vahvistaa. Kun venäjänkieltäkin opiskellaan Georgiassa kohtuullisen paljon, sovun voi toivoa vahvistuvan. Se on aina paras ratkaisu kaikille osapuolille.
paakirjoitus@kaleva.fi